Tekoälyn imuun

Ammatin imuun -hankkeen työpajoissa harjoitellaan nuorten työnhakijoiden kanssa tekoälyn hyödyntämistä turvallisesti, omaa tekemistä tukien, ja pohditaan tekoälyn käytön etiikkaa, haasteita ja hyötyjä. Työpajoissa kokeillaan konkreettisesti, miten oma osaaminen ja kiinnostuksenkohteet saadaan sanoitettua työpaikkojen ja työpaikkailmoitusten ”kielelle”. Osaamisen pukeminen sanoiksi uudella tavalla voi lisätä nuorten itsevarmuutta sekä uskoa ja toivoa työnhakuun.

Työpajojen tavoitteena on, että jokainen osallistuja saa tuntuman tekoälyn käyttöön. Toiset kokeilivat tekoälyä ensimmäistä kertaa ikinä, ja osalla käyttö oli lähes jokapäiväistä. Nuoret käyttävät generatiivista tekoälyä esimerkiksi kielten opiskeluun, auton korjaamisen ohjeistukseen ja tiedonhakuun sekä generoivat tekoälykuvia. Pääasiassa käyttö on niin sanottua viihdekäyttöä ja tiedonhakua. Pajoissa osallistujien kanssa keskustellessa osa myöntää käyttäneensä tekoälyä myös koulutehtävien tekemiseen.

Työpajoissa rohkaistaan osallistujia kokeilemaan tekoälyä yksinkertaisilla harjoituksilla. Harjoituksissa tehdään esimerkiksi matkasuunnitelmia, ”kokataan” jääkapin sisällön perusteella ja pyydetään selityksiä itselle tuntemattomista aiheista. Myöhemmin syvennytään oman osaamisen ja taitojen sanoittamiseen, CV:n suunnitteluun ja työhaastatteluun valmistautumiseen tuottamalla erilaisia tarkistuslistoja. Samalla opitaan omien ohjeistusten, promptien, vaikutuksista tekoälyn antamiin tuloksiin.

Tekoäly voi auttaa tulkitsemaan työpaikkailmoituksia sekä etsiä ja ehdottaa piilotyöpaikkoja. Työpajoissa on myös kokeiltu hankkeessa muotoiltuja valmiita prompteja työnhaun avuksi. Kun työkokemusta ei vielä ole paljon, oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Olemme hyödyntäneet työpajoissa tekoälyä keskustelukumppanina, jonka avulla nuoret voivat löytää omia vahvuuksiaan ja huomaavat, mistä harrastuksista tai kokemuksista kannattaa kertoa työnhaussa. Omien taitojen yhdistäminen työnantajien tarpeisiin ei ole helppoa, jos työpaikkailmoitusten kieli on kaukana omassa arjessa käytetystä kielestä. Erilaisia prompteja kokeilemalla vapaaehtoistyöstä ja arjen vastuista on löytynyt taitoja, jotka täydentävät työhakemusta: esimerkiksi harrastukset voivat antaa tiimityön ja vastuunkantamisen taitoja tai kertoa teknisestä ja sosiaalisesta osaamisesta. Samalla oman osaamisen sanoiksi pukeminen tuo uskoa siihen, että muutkin voivat nähdä minussa potentiaalia. Tällaiset oivallukset monipuolistavat osaamisprofiilia ja osoittavat osaamisen kartuttamisen olevan mahdollista myös palkkatyön ulkopuolella. Samalla ne kannustavat olemaan aktiivinen silloinkin, kun työpaikkaa ei löydy ja tulevaisuuden suunta tuntuu epävarmalta.

Hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa olemme havainneet, että nuorten kanssa työskentelevillä tai työnhaun asiantuntijoilla ei ole vielä yhtenäisiä valmiuksia käyttää tekoälyä, saati ohjata sen käytössä. Usein ollaan tilanteessa, jossa nuoren digitaaliset taidot ovat ohjaajaa pidemmällä. Nuorten kanssa työskenteleville tekoälyn hyödyntäminen yhdessä antaa kuitenkin hyviä mahdollisuuksia keskustella työelämätaidoista, itsearvioinnista ja digitaalisesta osaamisesta. Ohjaajan ammattitaito tulee esiin muun muassa siinä, kuinka tekoälyn kanssa tuotettua materiaalia hyödynnetään jatkokeskusteluissa ja käytetään eettisesti. Tuki ja yhteinen pohdinta on tärkeää erityisesti tekoälyn tuottaman tiedon arvioinnissa, omien taitojen kuvauksen pitämisessä realistisena sekä tietosuojakysymyksissä. Nuorten kanssa työskenteleville tämä antaa samalla mahdollisuuden vahvistaa nuorten itsenäistä kriittistä ajattelua, joka on vähintään yhtä olennaista kuin hyvät digitaidot.

Yksinäisyystutkija Niina Junttila muotoilee tekoälyn perimmäiseksi eettiseksi ongelmaksi sen faktan, että se ei ole toinen ihminen eikä ota vastuuta vastausten herättämistä tunteista tai tue niiden käsittelyssä. Se ei osaa välttämättä tulkita tilannetta oikein tai ohjata ja tukea eteenpäin. (Alastalo 2025, 33.)

Emme voi olla aina läsnä nuorten käyttäessä tekoälyä, mutta voimme tuoda nämä asiat keskusteluun ja pohtia yhdessä nuorten kanssa, millaisissa tilanteissa on edelleen erityisen tärkeää kääntyä toisen ihmisen puoleen.

Ammatin imuun -hankkeen työpaja on osalle osallistujista ensimmäinen kerta, kun he käyttivät tekoälyä ohjatusti ja pohtien. Muutama vuosi sitten opintonsa päättäneet nuoret eivät vielä ehtineet käyttää tekoälyä koulussa. Työpajoista saatu palaute on kertonut osallistujien saaneen ideoita tekoälyn aiempaa laajempaan soveltamiseen käytännössä.

80 näkökulmaa tekoälyyn -oppaassa tekoälyä kuvaillaan ajattelun GPS:nä. Nuoret saavat siltä nopeita vastauksia ja ratkaisuja, mutta samalla se muuttaa osaamisen rakentumisen tapaa ja sitä, miten osaaminen tulee näkyväksi. Helppojen ratkaisujen riskinä on itsenäisen ajattelun heikentyminen. (Alastalo 2025, 24.)

Ajattelun merkitys ei vähene tekoälyä käytettäessä, vaan hyvä promptaus vaatii kykyä täsmälliseen ajatteluun ja tavoitteiden määrittelemiseen. Toimittajia tekoälyn käytössä kouluttanut Elina Lappalainen (2026) muotoilee asian napakasti: ”Omat aivot täytyy pitää päällä.”

Näiden haasteiden vuoksi nuorten tietoisuus myös tekoälyyn liittyvistä riskeistä on tärkeää. Olemme puhuneet asiasta työpajoissa, ja osaa nuorista tekoälylle ulkoistettu ajattelu huolettaa.

Tekoälytyöpajoissa on käyty mukavaa ja rakentavaa vuoropuhelua nuorten kanssa. Keskusteluissa on ilmennyt mielenkiintoisia ja innovatiivisia käyttökohteita tekoälylle. Eräässä pajassa nuori keksi hyödyntää tekoälyä liikeideansa markkinatutkimukseen ja tuotteen menekin ennakointiin. Olimme ällikällä lyötyjä: miten hieno idea! Työpajoista saatu palaute on kertonut osallistujien saaneen ideoita tekoälyn aiempaa laajempaan soveltamiseen käytännössä. Ohjattu kokeilu avaa silmiä tekoälystä työkaluna.

Keskustelemme nuorten kanssa siitä, että tekoälypeliä pelaa kaksi osapuolta: myös työnantajat käyttävät tekoälyä esimerkiksi työpaikkailmoitusten laatimisessa sekä hakemusten käsittelyssä. Kun molemmat tietävät tai epäilevät toisen käyttävän tekoälyä, miten luottamus syntyy? Tekoälyhakemusten aikakaudella hakijan persoonan näkyminen ja hakemuksen realistisuus on olennaista. Tekoäly on hyvä sparraaja, jäsentelijä ja tarkistaja, mutta sen tarjoamat ehdotukset tarkistetaan ja muokataan itselle sopiviksi ja rehellisiksi. Taitojen ja kokemuksen kaunistelu onnistuu sekä tekoälyltä että henkilöltä itseltään, mutta vastuu on aina ihmisen.

Tekoälyn käyttämisestä ja sen osaamisesta mainitseminen työnantajalle saattaa kannattaa. Jos osaa käyttää tekoälyä kriittisesti, omaa silloin myös medianlukutaitoa, tiedon ja sen lähteiden arviointia sekä ymmärrystä erilaisten digitaalisten valintojen vaikutuksista. Näiden taitojen merkitys työelämässä on tulevaisuudessa ja jo nyt olennaista.

Digitaalisessa yhteiskunnassa toimiminen on yhä monimutkaisempaa. Erot ihmisten tiedollisissa ja teknologisissa valmiuksissa kasvavat, ja eriarvoisuuden riski kasvaa. (Alastalo 2025, 26.)

Muussakin elämässä tekoälyn käyttö, sen vaikutusten ymmärtäminen, kriittinen arviointi ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tarpeellisia taitoja. Toukokuussa 2026 julkaistun opetus- ja kulttuuriministeriön Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehyksen mukaan tietoinen ja vastuullinen kansalaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa edellyttää tekoälyosaamista. Jatkuvasti kehittyvällä tekoälykentällä toimiminen on osa digitaalista perussivistystä ja vaatii jatkuvaa oppimista. ”Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on riittävät perustaidot, jotta voi tehdä omassa arjessaan perusteltuja päätöksiä teknologian äärellä.” (Berisha 2026, 9–13.)

Ammatin imuun -hankkeen tavoitteena on tunnistaa nuorten työnhakijoiden osaamisprofiili, hyödyntää tekoälyä osaamisprofiilin kartoituksessa ja työnhaussa, pilotoida tuloksellisia nuorten tarpeisiin vastaavia valmennuskokonaisuuksia ja vahvistaa nuorten työelämä- ja työsopimustietoisuutta. Hanke on suunnattu alle 30-vuotiaille työnhakijoille ja pian valmistuville toisen asteen opiskelijoille Alavieskasta, Kalajoelta, Merijärveltä, Nivalasta, Sievistä ja Ylivieskasta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus). Hankkeen päätoteuttaja on Sytyke, osatoteuttajina Centria ja JEDU.