Yhdessä tehden – työn tuottavuus syntyy ihmisistä

Anni-Maija Viitasaari

Työelämässä menestyminen rakentuu ennen kaikkea asenteesta, motivaatiosta ja halusta oppia uutta. Yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkostot muodostavat perustan, jonka varaan onnistuminen käytännössä rakentuu. Jatkuva oppiminen, kehittämiseen sitoutuminen ja tiivis yhteys koulutuksen ja työelämän välillä varmistavat osaamisen ajantasaisuuden ja sujuvat urapolut.

Työelämäjaksoni Danfoss Drivesin Vaasan toimipisteessä toukokuussa käynnistyi lämpimällä vastaanotolla. Heti ensimmäisenä päivänä kävi selväksi, että yrityksessä panostetaan sekä ihmisiin että systemaattiseen tekemiseen.

Ensimmäisen päivän aikana hahmotin, kuinka keskeistä Danfossilla on saada uusia osaajia ja taata nykyisten työntekijöiden osaaminen ja kehittyminen. Eri-ikäisten työharjoittelijoiden, työelämään tutustujien sekä opiskelijoiden vastaanottaminen on vakiintunut osa toimintaa. Ihaillen kuuntelin, miten yhteistyö eri opiskelijaryhmien (toinen aste, korkeakoulu) kanssa oli täysin arkipäivää, eikä opiskelijoiden näkemisestä potentiaalisena osaajapoolina ollut kahta puhetta! Yrityksen tekemä korkeakouluyhteistyö konkretisoi, miten opiskelijoita voidaan sitouttaa yritykseen jo opintojen aikana. Tämä mahdollistaa opiskelijalle pitkäjänteisen urasuunnittelun sekä vahvistaa osaamisen jatkuvuutta. Viikon aikana kävin monia keskusteluita eri asiantuntijoiden kanssa, ja jokainen heistä oli rekrytoinut opiskelijoita tiimiinsä.

Viikon aikana kohtaamani ihmiset ja kuulemani uratarinat tekivät erityisen vaikutuksen. Yrityksessä suhtaudutaan avoimesti erilaisiin taustoihin: rekrytoinnissa korostuvat ennen kaikkea motivaatio, asenne ja halu oppia. Oli erityisen kiinnostavaa kuulla, että joissakin tehtävissä koulutustausta ei ole ratkaiseva tekijä – tärkeämpää on kyvykkyys ja sitoutuminen. Konkreettiset esimerkit työntekijöiden urapoluista vahvistivat tätä ajatusta: ihmiset voivat edetä ja kehittyä hyvin erilaisista lähtökohdista. Ne osoittivat, että puheet monimuotoisuudesta ja erilaisista urapoluista eivät ole vain juhlapuheita, vaan näkyvät läpileikkaavasti organisaation strategiassa ja arjen valinnoissa. Ihmisten mahdollisuus kasvaa ja edetä perustuu ennen kaikkea motivaatioon, kyvykkyyteen ja haluun oppia.

Pääsin osallistumaan myös tuotannon palaveriin, jossa päälliköt kävivät läpi tuotantolinjojen viikkosuunnitelmia ja keskeisiä lukuja. Tämä avasi käytännönläheisesti sitä, miten tavoitteellisuus ja seuranta ohjaavat tuotantolaitoksen arjen tekemistä. Jo tässä vaiheessa oli nähtävissä Lean-ajattelun punainen lanka: jatkuva parantaminen, selkeä rakenne ja avoin tiedonjako. Ohjausalan ammattilaiselle tässä oli paljon opittavaa, sillä oma työarki on hyvin toisenlainen.

Työelämäjakson yksi parhaimmista asioista oli tutustuminen Danfossin tuotantoon ja tuoteportfolioon. Tuotantokierroksella pääsin näkemään koko tuotantoprosessin alusta loppuun. Huomioni kiinnittyi erityisesti tilojen siisteyteen ja toiminnan järjestelmällisyyteen. Ne viestivät sekä turvallisuudesta että tehokkuudesta. Perehdyimme myös tuotteiden taustoihin, historiaan ja loppukäyttökohteisiin, mikä auttoi hahmottamaan yrityksen pitkäjänteistä kehitystyötä ja tulevaisuuden suuntaa. Kierroksen aikana sain tutustua työntekijöiden hyvinvointia tukeviin käytäntöihin sekä perehdytyksen ja työohjeiden rakenteeseen. Keskustelimme myös siitä, miten tuotannon työntekijöiden perehdytys on rakennettu tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti huomioiden englanninkieliset työntekijät. Perehdytysmateriaalit aina työohjeisiin saakka oli rakennettu selkeiksi ja saavutettaviksi, myös englannin kieltä puhuville työntekijöille.  

Yksi tärkeimmistä opeista itselleni oli se, että prosessit eivät ole sattumanvaraisia, vaan niiden kautta kerätään myös järjestelmällisesti dataa, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Yksittäisellä työntekijälläkin on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä muun muassa tuomalla esiin parannusehdotuksia tuotantolinjalla työskentelyyn.

Kokonaisuudessaan työelämäjakso vahvisti käsitystäni siitä, että Danfossilla henkilöstö ei ole vain resurssi, vaan keskeinen osa menestystä. Myös tasavertaisuuden edistäminen näkyi konkreettisesti henkilöstön monimuotoisuudessa. Verkostot, tiimit ja vuorovaikutus ovat keskiössä. Geneeristen työelämätaitojen, kuten vuorovaikutuskyvyn, oma-aloitteisuuden ja tilannetajun merkitys korostui kaikessa tekemisessä kokoonpanijasta toimihenkilöön. Tiedonvaihdon merkitys on suuri, ja kasvokkainen vuorovaikutus tukee oppimista erityisesti uran alkuvaiheessa.

TOP 4 oppimiskokemukset:

1. Asenne ja motivaatio vievät pitkälle

Koulutustausta ei aina ole ratkaiseva. Tärkeämpää on halu oppia, kehittyä ja kantaa vastuuta.

2. Työ on yhteispeliä

Työelämässä onnistuminen rakentuu yhteistyölle, vuorovaikutukselle ja verkostoille.

3. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen ovat keskiössä

Systemaattiset prosessit, palautekulttuuri ja Lean-ajattelu tukevat jatkuvaa parantamista.

4. Yhteys koulutuksen ja työelämän välillä on ratkaiseva

Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa varmistaa, että osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja tukee sujuvaa siirtymää opintojen ja työuran välillä.

Anni-Maija Viitasaari
Asiantuntija (uraohjaaja)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 477 2847

Facebooktwitterlinkedinmail