Saavutettava etäopetus tukee jatkuvaa oppimista ja tuo kilpailuetua

Centria on ollut mukana Highway to ICT-hankkeessa yhdessä Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa tarjoamassa matalan aloituskynnyksen korkeakoulutasoista ICT-koulutusta. Centrian rooli on ollut erityisesti järjestää projektihallinnan ja tiimityön kurssia. Kaikki hankkeen koulutukset toteutettiin etänä, ja tämän vuoksi hankkeen aikana pohdittiin paljon saavutettavuutta nimenomaan etäopiskelijan ja etäopetuksen näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ja pohditaan saavutettavuutta teknisiä näkökulmia laajemmin, erityisesti saavutettavuuden kokemuksen kannalta. Saavutettava etäopetus edistää yhdenvertaisuuden lisäksi jatkuvaa oppimista. Osaamisen päivittäminen mahdollistuu useammalle, kun koulutukseen osallistuminen koetaan mahdolliseksi erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta mikä tekee opetuksesta sellaista, että se on mahdollisimman saavutettavaa alanvaihtajille ja monimuoto-opiskelijoille?

Monimuotokoulutuksen lisääntymisen ja koronakokemusten myötä etäopetus ja -koulutus ovat arkipäivää. Saavutettavuudesta tiedetään jo paljon, ja on rutiinia tarjota luentoihin tekstityksiä tai mahdollistaa monenlaiset tavat ja aikataulut tehtävien tekemiseen. Projektihallinnan ja tiimityön kurssin materiaalin suunnittelun aikana pohdittiin kuitenkin myös, voitaisiinko saavutettavuutta ajatella tekstityksen ja teknologian yli. Kurssin opetuksessa pyrittiin huomioimaan perinteisten saavutettavuuskysymysten, kuten erilaisten toiminnallisten rajoitteiden, lisäksi opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja taustat. Jo osallistujien heterogeenisyys voi luoda saavutettavuustarpeita riippumatta siitä, kuuluuko ryhmään perinteisesti määriteltyihin erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden tutkimuksessa todetaan, että saavutettavuuden tarkastelussa on huomioitava sosiaaliset, alueelliset, kielelliset ja sukupuoleen liittyvät tekijät sekä erilaiset mahdollisuudet aloittaa koulutus ja edetä opinnoissa (Nori, Juusola, Kohtamäki, Lehtinen & Kivistö 2021).

Ammatinvaihtajat saattavat siirtyä koulutuksiin täysin eri alalta, jolloin digitaidot voivat vaihdella paljon. Myös ”uuden alun” epävarmuuden tunne saattaa lisätä osallistumisen kynnystä: etäopetus ei ole automaattisesti saavutettavaa, jos digitaidot ovat niukat tai oppimisympäristöt ovat outoja (Turja 2023).

Manasen (2024, 12) kuvaama erityisryhmien tarvitsema joustavuus sopii hyvin myös monimuoto-opiskelijoiden etäopintoihin. Teknisten taitojen lisäksi tarvitaan uskallusta uuden oppimiseen. Saavutettavuus ei tarkoita vain pääsyä oppimisympäristöihin, vaan myös opiskelijan voimaantumista, itseluottamusta ja kokemusta omasta toimijuudestaan (Manase 2024, 8). Jos arki kuormittaa, tallenteiden tarjoaminen, ohjeistuksen selkeys, joustaminen tehtävien palautuksissa ja ylipäätään erilaiset vaihtoehdot osallistumiseen voivat madaltaa osallistumisen kynnystä. Kokemus siitä, että osallistuminen ja oppiminen ovat itselle mahdollisia, voi vahvistaa koulutuksen saavutettavuutta. Jatkuva oppiminen on olennaista myös työelämässä, ja osaamisen päivittämiseen ryhtyminen on kenelle tahansa todennäköisempää, kun tarjolla oleva etäopetus koetaan saavutettavaksi. Näin saavutettavuus voidaan ymmärtää osallistumisen mahdollistamisena paitsi käytännössä myös psykologisesti.

Saavutettavuuden virallinen määrittely tukee ajatusta, että saavutettavuus ei ole vain teknistä toimivuutta. Teknisen saavutettavuuden perustana toimivaan WCAG-ohjeistoon (Web Content Accessibility Guidelines) on lisätty ymmärrettävyyden periaate, joka korostaa, että käyttäjän tulee voida hahmottaa sekä sisältö että palvelun toiminta helposti ja ennakoitavasti (World Wide Web Consortium 2024).

Ymmärrettävä sisältö ja joustavat osallistumisen tavat voivat lisätä opiskelijan turvallisuuden ja mielekkyyden tunnetta. Myös osallisuuden kokemukset ovat verkkoympäristössä yhteydessä sitoutumiseen, oppimiseen ja onnistumisiin. Tällaiset kokemukset hyödyttävät kaikkia osallistujia taustoista riippumatta. (Rovai 2002.)

Verkossa osallisuuden tunteen rakentuminen poikkeaa lähiopetuksesta. Tutkimuksen mukaan opiskelijoille merkityksellisimpiä eivät välttämättä ole vertaissuhteet, vaan kokemus henkilöstön aidosta kiinnostuksesta heidän etenemistään kohtaan. Yksilöllinen huomio, kannustava palaute ja oppimisen tukeminen vahvistavat tunnetta siitä, että opiskelija on oppimisyhteisön arvostettu jäsen. Tämä kokemus tukee onnistumista, osallisuutta ja sitoutumista etäoppimisessa. Osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointiin ja opintojen loppuun saattamiseen. (Chen 2024.)

Etäopetus ja sen myötä opiskelu kotiympäristössä mahdollistaa saavutettavuuden kannalta paljon. Se vähentää matkustamisen tarvetta ja mahdollisia liikkumisen haasteita sekä helpottaa opiskelun yhdistämistä työhön ja perhe-elämään. Joustavat opiskelukäytännöt ja verkko-opetus voivat madaltaa osallistumisen esteitä erityisesti aikuisopiskelijoilla (Kaiser, McKenna, Lopes & Zaretsky 2023). Oma tuttu ympäristö voi joillakin opiskelijoilla helpottaa kuormituksen säätelyä ja tukea kokemusta opintojen hallittavuudesta. Saavutettavuuden ja onnistuneen osallistumisen kokemuksen voi tuoda myös kamerankäyttöpakosta luopuminen ja siitä tiedottaminen etukäteen tai anonyymien kysymysten mahdollistaminen. Ylipäätään turvalliseksi ja luottamukselliseksi koettu oppimisympäristö vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja madaltaa osallistumisen esteitä (Rovai 2002).

Samalla opiskelijoiden eritasoiset digitaidot, laitteet ja yhteydet voivat aiheuttaa haasteita (Manase 2024, 6). Keskittymis- tai motivaatiovaikeuksien havaitseminen voi olla hitaampaa etänä, ja kouluttajan saattaa olla vaikeampaa reagoida mahdolliseen ammatinvaihtajien kokemaan epävarmuuteen opintojen sujumisesta ja pärjäämisestä. Myös monimuoto-opiskelijoiden ajankäyttö tuo usein etäopetukseen haasteita ja voi vähintäänkin pidentää opiskelujaksoja.

Pedagogisesti saavutettavuutta etänä tukee opetuksen selkeä rakenne, tavoitteet ja aikataulu (Manase 2024, 37). Projektihallinnan ja tiimityön kurssilla pyrittiin ylläpitämään opiskelijoiden keskittymistä tauottamalla luentoja, käyttämällä erilaisia työskentelytapoja sekä lisäämällä luentojen yhteyteen tehtäviä ja keskusteluja. Monipuolisuudella pyritään auttamaan etäosallistujia pysymään mukana ja kokemaan osallisuutta.

Highway to ICT-hankkeen opintojaksot suunniteltiin toteutettavaksi limittäin niin, että suuria tehtäväkokonaisuuksia ei ollut palautettavana yhtäaikaisesti ja tunteja järjestettiin tasaisesti. Kuormitusta huomioiva opetus helpottaa opiskelijoiden lisäksi opetushenkilöstöä, kun palautukset pysyvät paremmin ennakoiduissa aikatauluissa eikä jaksojen lopussa tai kurssin jälkeen kasaudu rästipalautusten sumaa.

Etäopetuksessa käytettävä alusta ei ole vain tekninen päätös, vaan alustat ovat saavutettavuudeltaan erilaisia. Päätöstä alustasta ei kuitenkaan tee yleensä yksittäinen opettaja, mutta hän voi vaikuttaa suuresti sisältöön ja alustan käyttötapaan. Selkeä materiaali, looginen eteneminen ja visuaalisen sisällön auki selittäminen auttavat kaikki erilaisia oppijoita. Verkkoympäristöissä vuorovaikutus ja kurssin rakenteen selkeys ovat tutkitusti yhteydessä opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja oppimistuloksiin, mikä korostaa pedagogisten ratkaisujen merkitystä etäopetuksen saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa (Koller 2025). Tarvittaessa tekstitys ja tulkkaus lisäävät saavutettavuutta.

Materiaalit ovat usein käytettävissä jälkikäteen, mutta joillekin opiskelijoille, esimerkiksi kielen haasteiden tai oppimisvaikeuksien vuoksi, pääsy myös ennalta materiaaleihin ja valmistautuminen tällä tavalla tuntiin tukee oppimista. Myös kaikkien oppimistehtävien avaaminen näkyviin jo kurssin alussa auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ajankäyttöään ja antaa käsityksen opintojen vaatimasta ajasta ja sitoutumisesta (del Mar Márquez 2021, 62). Projektiosaaminen ja tiimityö -kurssilla laajat tehtävät kuvailtiin ja avattiin jo kurssin alkuvaiheessa sekä pienemmät tehtävät kurssin edetessä.

Saavutettavuus alkaa jo ennen koulutusta selkeillä osallistumisohjeilla ja monikanavaisella viestinnällä. Tutkitusti opiskelijat toivovat voivansa hahmottaa opintojakson rungon ohjeineen, tavoitteineen, aikatauluineen ja arviointiperusteineen (del Mar Márquez 2021, 80). Osallistujilta kysytään yksilöllisistä tarpeista ja heille annetaan mahdollisuus tutustua tekniikkaan tai alustoihin etukäteen. Saavutettavuuden turvaamiseen varautuminen ennen kurssia vaatii hieman enemmän resurssia alkuun, mutta ennakointi saattaa säästää äkkinäisiltä korjausliikkeiltä ja keskeytyksiltä, kun saavutettavuuden ongelmia ei paljastu vasta vähitellen kesken kurssin.

Vaikka osallistujille pyritään rakentamaan turvallinen oppimisilmapiiri, kaikkea vuorovaikutusta esimerkiksi ryhmätyötilanteissa ei henkilöstö voi tarkkailla. Osallistujille voidaan kuitenkin tarjota mahdollisuus purkaa kokemuksia tällaisista tilanteista esimerkiksi yksityisviestein tai reflektiotehtävien palautuksissa. Muutenkin osallistumisen kanavia olisi syytä tarjota monipuolisesti. Mitä paremmin käytettävien alustojen saavutettavuusominaisuudet tunnetaan, sitä tarkoituksenmukaisemmin niitä voidaan opetuksessa hyödyntää.

Etäympäristöissä spontaanit kohtaamiset ovat vähäisempiä kuin lähiopetuksessa, joten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia on rakennettava tarkoituksellisesti. Vuorovaikutuksen paikkoja ja toimintatapoja on suunniteltava ja kohtaamisiin on ohjattava aktiivisesti saavutettavuuden ja osallisuuden tunteen varmistamiseksi. Kohtaamisten avulla osallistujat kokevat olevansa tervetulleita ja osa yhteisöä. On myös huomattava, että etäopiskelu voi haastaa perinteisiä käsityksiä ja kokemuksia siitä, ketkä kuuluvat korkeakouluyhteisöön ja millä tavoin yhteenkuuluvuuden tunne rakentuu. (Chen 2024.)

Inklusiivinen pedagogiikka pyrkii siihen, että kaikki voivat osallistua ja tulla kuulluiksi erilaisista lähtökohdista riippumatta sekä pitää osallistumista ja onnistumista mahdollisina (Vikman 2023, 11–12). Se ei silti tarkoita kaikkien koulutusten soveltuvuutta sellaisenaan kaikille osallistujille. Perusteltujen osaamis- tai lähtötasovaatimusten tulee kuitenkin olla selkeästi viestittyjä ja osallistumisen esteiden mahdollisimman vähäisiä.

Osaaminen ja toimintakulttuuri matkalla kohti saavutettavaa etäopetusta

Saavutettava etäopetus edellyttää henkilöstöltä pedagogista osaamista ja organisaatiolta tietoista sitoutumista saavutettavuuden kehittämiseen. Opettajan vahvakaan ammatillinen tai digitaalinen osaaminen ei välttämättä takaa saavutettavaa etäopetusta, vaan se edellyttää osaamista tuottaa saavutettavia oppimateriaaleja, ohjata vuorovaikutusta verkossa ja huomioida erilaisten oppijoiden tarpeita digitaalisissa ympäristöissä.

Jotta erilaiset oppijat voidaan huomioida yhdenvertaisesti, tulee opettajilla olla ymmärrys erilaisten tuen tarpeiden vaikutuksista oppimiseen ja osallistumiseen. Digitaalisten työkalujen hyödyntämisen lisäksi heidän on osattava soveltaa inklusiivisia opetusmenetelmiä. Osaamisen kehittämisen tulisi olla suunnitelmallista ja jatkuvaa, jotta saavutettavuus vakiintuu osaksi etäopetuksen käytäntöjä. (Manase 2024, 35)

Oman osaamisen kehittämisessä jokaisella kouluttajalla on oma vastuunsa, mutta saavutettavan etäopetuksen kehittäminen edellyttää myös organisaatiotason osaamisen vahvistamista. Selkeät toimintamallit, henkilöstön koulutus sekä saavutettavuustoimien jatkuva arviointi luovat perustan yhdenvertaiselle osallistumiselle ja oppimiselle. (Dyer & Dyer 2024.)

Highway to ICT-hankkeen kokemusten perusteella saavutettavuus näyttäytyy ennen kaikkea osallistumisen mahdollistamisena erilaisissa elämäntilanteissa. Saavutettavuutta perustellaan ammattikorkeakouluissa teknisillä vaatimuksilla tai lainsäädännöllä, mutta aidosti osana toimintakulttuuria se tukee yhdenvertaista osallistumista ja parantaa etäopetuksen laatua kaikkien oppijoiden näkökulmasta. Saavutettava ja osallistava etäopetus on kilpailuetu ammattikorkeakoululle, siinä missä jatkuva oppiminen on kilpailuetu opiskelijalle ja työntekijälle.

Highway to ICT-hanke tarjoaa kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä matalan aloituskynnyksen korkeakoulutasoista ICT-koulutusta ja ohjaa uusia osaajia ICT-tehtäviin. Centrian osuutena on ollut kehittää ja tarjota opiskelijoille projektiosaamisen ja tiimityön opintokokonaisuus. Oamkin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Lapin ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (JTF-rahoitus ELY-keskuksen kautta).

Hankkeessa ei toteutettu kaikkia tässä artikkelissa esiteltyjä saavutettavuuden osa-alueita kirjoituksessa kuvatussa muodossa. Hankkeessa saadut kokemukset ja tehdyt havainnot kuitenkin tarjosivat perustan näiden teemojen tarkastelulle osana kehittämistoimintaa.

Projektiosaamisen ja tiimityön kurssin opetusmateriaali on saatavissa: Projektiosaaminen ja tiimityö: Highway to ICT –hankkeessa tuotettu opetusmateriaali. Materiaalia on tiivistetty sekä visuaalisesti muokattu kurssin jälkeen.