Heidi Kaartinen
Pentti Eteläaho
Marjut Koskela
Syrjäisillä ja usein tiettömillä alueilla toimivat poronhoitajat kohtaavat monenlaisia haasteita toiminnassaan. Usein törmätään tilanteisiin, joissa porojen luokse tulee päästä maastossa nopeasti ja joustavasti, jolloin käytetään monenlaisia kulkuneuvoja, kuten mönkijöitä tai moottorikelkkoja. Arctic Airborne 3D, AA3D-projekti on tutkinut monenlaisia käyttötapauksia, joissa droneja voidaan hyödyntää poronhoidon apuvälineenä ja tärkeänä työkaluna tuomaan lisäarvoa. Tämä artikkeli nostaa esille muutaman mahdollisen ratkaisun dronejen käyttöön poronhoidollisissa tarkoituksissa.
AA3D-hankkeen aikana on käyty keskusteluja paliskuntaisäntien kanssa erityisesti porojen tarkistamisesta ja etsinnästä. Dronejen hyödyntäminen poronhoidossa kiinnostaa, ja se herätti kysymyksiä muun muassa laitteiden hinnoista sekä niiden toimintasäteistä. Kiinnostusta herätti myös se, erottuvatko porot dronen lähettämästä kuvasta riittävästi metsäisillä alueilla ja voidaanko tarvittaessa käyttää ulkoista näyttöä ohjaimen näytön lisäksi. Teknologiasta kysymyksiä herättivät tarvittavien internet-yhteyksien laatu ja kuvan reaaliaikaiset jakomahdollisuudet. Hankkeen demonstraatioilla on pyritty vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin.
Porojen ohjaaminen dronen avulla
Poro on puolikesy kotieläin, jota kasvatetaan Skandinavian ja Suomen pohjoisimmissa osissa. Porojen hoitoon liittyy runsaasti kulttuurillisia näkökulmia, ja se työllistää pohjoisen asukkaita suurella alueella. Poronhoitoalue kattaa koko Suomen pinta-alasta noin 36 prosenttia. (Paliskunnat 2022.) Poroilla on vapaa laidunoikeus, mutta niitä kuuluisi hoitaa siten, etteivät ne aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- ja metsätaloudelle tai asutukselle (Maa- ja metsätalousministeriö 2022). Tämä vaikuttaa porojen oman liikkumisen lisäksi myös poronhoidollisiin toimenpiteisiin.
Koska porot kulkevat suurimman osan vuodesta vapaina, esimerkiksi peltoporojen läsnäolo asutuksen lähellä voi olla ongelmallista. Ne voivat kulkiessaan tehdä tuhoja pihoilla ja pelloilla. Porojen pois häätäminen vaatii yleensä joko ihmisen tai jonkinlaisen ajoneuvon, kuten mönkijän, käyttöä. Tällä tavoin pelloilla kulkiessaan ihminen jättää sinne myös oman jälkensä ja saattaa aiheuttaa menetyksiä satoon.
AA3D testasi erikokoisten dronejen käyttöä porojen ohjaamiseen pois alueilta, joilla niiden läsnäolo aiheutti ongelmia. Poroja lähestyttiin eri suunnista dronella ja tarkasteltiin, missä vaiheessa porot ärsyyntyivät riittävästi lähteäkseen liikkeelle. Demonstraatiossa todettiin, että jo pienikokoinen drone saa poroissa aikaan riittävästi ärsyyntymistä, jotta ne lähtevät liikkeelle ja niitä voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Suurempaa dronea käytettäessä oli nähtävissä, että porot reagoivat herkemmin, eikä niitä tarvinnut lähestyä kuin kerran, jotta ne lähtivät liikkeelle.
Vastaavaa on tehty myös esimerkiksi Kaldoaivin paliskunnassa Utsjoella, jossa dronea on käytetty porojen kokoamiseen sekä eläimien tarkkailuun maastossa. Utsjoella on todettu pienten dronejen käytön tarjoavan poronhoidossa myös suuret säästöt. (Pirttijärvi 2021.)
Porojen etsintä
Droneen voidaan liittää monenlaisia hyötykuormia, joita voidaan hyödyntää eläinten etsinnässä maastosta. Hanke testasi yhdessä demonstraatiossaan lämpökameran hyödyntämistä porojen etsintään. Lämpökameran kuvassa (KUVA 1) porot erottuvat varsin hyvin, mutta varsinkin päivänvalon aikaan dronejen kameratallennuksen avulla saadaan riittävän tarkkaa materiaalia porojen löytämiseksi.
Koska porot liikkuvat suurella alueella, poronhoitajan on välillä haasteellista tietää, missä porot liikkuvat ja ovatko kaikki seurattavat porot hengissä. Tilannetta maastossa on helpompaa seurata ilmasta käsin ja näin löytää porot sekä jopa erottaa korvamerkit kuvan perusteella (Rehtonen 2021).
Porojen seurantaan on olemassa myös useita kaupallisia ratkaisuja, joissa GPS-paikannustiedon avulla voidaan seurata poron olinpaikkaa tai sitä, onko poro mahdollisesti menehtynyt. Menehtyneet porot ja kuolemaan johtaneet syyt on hyvä käydä tarkastamassa ja samalla kerätä myös pois elektroniset laitteet luonnosta uudelleen käytettäviksi. Myös tässä tapauksessa dronet osoittautuvat suureksi hyödyksi. Niillä voidaan haravoida nopeasti suurikin alue, ja nykyinen kamerateknologia mahdollistaa menehtyneen poron ja jopa pannan havaitsemisen luonnossa (KUVA 2). Lisäksi dronet pääsevät vaikeakulkuisille alueille, jonne ei välttämättä vie kunnon teitä tai siltoja. Kun menehtynyt poro on ensin paikannettu, sen luokse kulkeminen on helppo suunnitella ja näin säästää aikaa ja energiaa.
Joissakin tapauksissa on mahdollista, että paikannustieto on virheellistä muun muassa pantojen radioyhteyden katvealueista johtuen. Tällöin dronella voidaan käydä tarkistamassa alueita, joilta porojen viimeisin paikannustieto on saatu. Porot näkyvät selvästi maastossa ja jopa poron pannan voi erottaa dronen kuvaamasta videokuvasta.
Dronejen käyttörajoituksia porohoitoalueella Suomessa
Droneja lennätettäessä pohjoisen poronhoitoalueella tulee osata ottaa huomioon muiden säädösten (esim. Rehtonen 2022) lisäksi myös ulkoisia rajoitteita. Suomessa poronhoitoalueella on alueita, joissa ei saa lentää muuten kuin erityisluvalla. Nämä alueet ovat itäinen EFR-100-raja-alue sekä lentokenttien UAS-ilmatilavyöhykkeen lähialue (vyöhyke A). EFD300:lla, eli ADIZ-rajavyöhykkeellä (Air Defence Identification Zone, Itäinen vaara-alue) voi lentää, mutta se edellyttää lennonjohdolle tehtävää lentosuunnitelmaa. (ANS Finland 2022; Traficom 2022.)
Rajoittavilla ilmatilavyöhykkeillä, joissa lentämistä on rajattu, lentämisestä voidaan sopia ilmatilavaraajan kanssa erikseen. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi Ilmatieteenlaitos Pallas UAS, Muonio West UAS, UAS-ilmatilavyöhyke Aavahelukka ja UAS-ilmatilavyöhyke Pokka. (KUVA 3.)
Näkemyksiä dronejen käytöstä (tulevaisuudessa)
Vaikka dronet vaikuttavat usein lähinnä harraste- ja viihdekäyttöön suunnitelluilta laitteilta, ei niiden toimivuutta hyötykäytössä voi kiistää. Tulevaisuudessa droneja hyödynnetään enemmänkin eläinten hyvinvoinnin tarkastamiseen, kunhan laitteistoa on mahdollista hankkia kohtuullisin investointikustannuksin. Tämän lisäksi tarvittavilla alueilla täytyy pystyä lentämään säädösten puitteissa, jotta drone-hankinnat ovat kannattavia investointeja.
Dronejen käyttöä voidaan helposti laajentaa muiden eläinten tarkkailuun, eläinkannasta huolehtimiseen sekä eläinten paikantamiseen ja ohjaamiseen. Dronen hyödyntäminen poro- ja maataloudessa säästää myös luontoa ja tehostaa toimintaa.
Arctic Airborne 3D -projektia rahoittavat Interreg Pohjoinen, Lapin liitto ja Region Norrbotten. Sen partnereita ovat Centria-ammattikorkeakoulun lisäksi Luulajan teknillinen yliopisto LTU, Ilmatieteen laitos ja Maailmasta Oy.
Lähteet
ANS Finland 2022. Ohjeet lentosuunnitelman laatimiseen. Saatavilla: https://www.ais.fi/fi/lennonvalmistelu-ja-lentosuunnitelmat/fpl-ohjeet Luettu: 20.4.2022.
Maa- ja metsätalousministeriö 2022. Poronhoito Suomessa. Saatavilla: https://mmm.fi/lisatietoja-poronhoidosta Luettu 28.4.2022.
Paliskunnat 2022. Poro pitää pohjoisen kylät lämpiminä. Saatavilla: https://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/ Luettu 24.3.2022.
Pirttijärvi, I. 2021. Drooneista on tullut tärkeä apu porotöissä: nyt poromiehenkin on suoritettava verkkokoe ja paliskunta voi tarvita myös erillisen toimintaluvan. Ylen verkkouutinen. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11843171 Luettu 3.5.2022.
Rehtonen, T. 2021. Lentävä porokoira paimentaa vaikeassakin maastossa. Poromies-lehti 4/2021. Saatavilla: https://poromieslehti.blogspot.com/2022/01/lentava-porokoira-paimentaa.html Luettu 28.4.2022. Luettu 3.5.2022.
Rehtonen, T. 2022. Dronen lennätys vaatii rekisteröitymisen Traficomiin. Poromies-lehti 4/2021. Saatavilla: https://poromieslehti.blogspot.com/2022/01/dronen-lennatys-vaatii.html Luettu: 3.5.2022.
Traficom 2022. Missä ei saa lennättää? Verkkosivu. Saatavilla: https://www.droneinfo.fi/fi/missa-ei-saa-lennattaa Luettu: 20.4.2022.
Marjut Koskela
Projektipäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
puh. 040 729 9937
Heidi Kaartinen
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
puh. 040 729 9951
Pentti Eteläaho
Kehitysinsinööri
Centria-ammattikorkeakoulu
puh. 044 449 2624
