Data maatalousyrittäjien apuna – tuottajaorganisaatiojäsenille suunnatun kyselyn tuloksia

Maatalouden digitalisaatio perustuu yhä enemmän datan keruuseen, hallintaan ja jakamiseen, mikä mahdollistaa paremman päätöksenteon sekä tehokkaamman tuotannon. Vaikka datan hyödyntämisen mahdollisuudet on laajasti tunnistettu, sen käytännön toteutus ja erityisesti datan jakaminen eri toimijoiden välillä on edelleen vaihtelevaa. Keskeisiä haasteita ovat datan hallintaan liittyvät epävarmuudet, luottamuksen puute sekä epäselvät sopimukset ja toimintamallit. (European Commission 2025.)

Datan hyödyntämisen näkökulmasta tuottajaorganisaatiot toimivat keskeisinä rakenteina, jotka mahdollistavat tiedon kokoamisen, jakamisen ja yhteiskäytön. Tuottajaorganisaatiot ovat maataloustuottajien itsensä perustamia yhteenliittymiä, joiden tavoitteena on vahvistaa tuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja markkinoilla. Tämän mahdollistavat kilpailusääntöihin liittyvät poikkeukset, joiden ansiosta tuottajat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi myynnissä, hankinnoissa, markkinoinnissa, logistiikassa, jalostuksessa, laadunhallinnassa ja varastoinnissa. Tällainen yhteistyö ei olisi yksittäisten tuottajien välillä muuten mahdollista. Tuottajaorganisaatiot voivat keskittää jäsentensä tarjontaa, neuvotella sopimuksia sekä kehittää tuotantoa ja logistiikkaa, mikä parantaa tehokkuutta ja neuvotteluvoimaa suhteessa muihin toimijoihin. (MTK.)

Maaliskuussa 2026 Datatalouskasvattamo-hankkeessa toteutettiin kysely, jonka avulla pyrittiin saamaan selville tuottajaorganisaatioiden jäsenten valmiutta ja halukkuutta muuttaa toimintatapojaan maatalouden datan keräämiseen, hallintaan, tiedonjakoon ja hyödyntämiseen liittyen. Kysely toteutettiin Webropol-palvelun kautta sähköisenä kyselynä ja siihen oli mahdollista vastata sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kyselyyn vastasi 76 tuottajaorganisaation jäsentä, joista valtaosan tuotantosuunta oli erityisesti vilja-, öljy- ja valkuaisainetuotannossa, ja jotka ovat olleet tuotanto-organisaatiossaan mukana useamman vuoden ajan.  Tuloksia käsitellään ja raportoidaan anonyymisti niin, että yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa. Tulosten analysoinnin tukena hyödynnettiin tekoälyä.

Kyselyaineisto on julkaistu avoimena datana Mendeley Data -palvelussa toukokuussa 2026. Tulokset on anonymisoitu.  (Töyräskoski, Forsberg & Pussi 2026.)

Vaikka datan hyödyntäminen tiloilla on melko aktiivista, datan jakaminen muille oman tuottajaorganisaation jäsenille on selvästi vähäisempää. Vain pieni osa maatalousyrittäjistä jakaa dataa säännöllisesti tai edes satunnaisesti oman tuottajaorganisaation jäsenille, vaikka valmiuksia tähän löytyykin. Jaettu data koostuu pääasiassa satotiedoista, kun taas muiden datatyyppien, kuten talous- ja kustannustietojen tai viljelytoimenpiteisiin liittyvän datan, jakaminen on vähäistä (ks. kuvio 2).

Yksi syy datan jakamisen vähyydelle johtuu siitä, että jakaminen koetaan haastavaksi. Vaikka maatalousyrittäjiltä löytyy valmiuksia jakaa esimerkiksi satotietoja oman tuottajaorganisaation jäsenten kesken, käytännön kokemusta ja toimivia toimintamalleja datan jakamiseen ei ole riittävästi. Luottamuksen osalta datan yhteinen hyödyntäminen on kohtalaisella tasolla, mutta kehitettävää myös löytyy.

Datan jakamiseen liittyviä ehtoja pidetään erittäin tärkeinä. Keskeisiksi tekijöiksi nousevat erityisesti selkeästi määritelty käyttötarkoitus, datan väärinkäyttöä ehkäisevät sopimukset sekä maatalousyrittäjän mahdollisuus päättää itse, mitä dataa jakaa esimerkiksi tuottajaorganisaation jäsenistölle. Myös datan anonymisointi ja käytön valvonta koetaan tärkeiksi tekijöiksi.

Jotta dataa voidaan jakaa laajemmin, tarvitaan luottamusta vahvistavia käytäntöjä ja selkeitä pelisääntöjä. Keskeisiä huolenaiheita ovat mahdolliset sanktiot tai velvoitteet, oman datan hallinnan menettäminen sekä riskit väärinkäytöksiin (ks. kuvio 4).

Yhteissuunnittelun rooli tuottajaorganisaation ja jäsenistön välillä korostuu erityisesti uusien markkinamahdollisuuksien löytämisessä. Lisäksi vaikutukset toiminnan suunnitelmallisuuteen, luottamukseen ja yhteisöllisyyteen nähdään tärkeinä. Yhteissuunnittelulla on jäsenistölle merkitystä, erityisesti kun se tuo konkreettista hyötyä oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Tuotannon yhteissuunnittelun kehittäminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä, yksiselitteisiä sopimuksia sekä riskien huomioimista osana kehittämisprosessia. Yhteissuunnittelu nähdään pitkäjänteisenä strategisena toimintana, ja maatalousyrittäjät odottavat tuottajaorganisaatiolta aktiivista tukea uusien toimintatapojen käyttöönotossa.

Yhteisen datan hyödyntämisen edut korostuvat erityisesti paremman neuvotteluvoiman ja markkinatiedon kautta. Myös vertaisoppiminen ja yhteinen kehittäminen nähdään tärkeinä. Vastaajat suhtautuvat myönteisesti myös sisäisen dataekosysteemin palveluihin. Datan hyödyntämisellä koetaan olevan selkeitä hyötyjä erityisesti markkina-aseman vahvistamisessa, ja näitä tukeville palveluille on jo olemassa kysyntää.

Hyödyllisimmät tukitoimet datan hyödyntämisessä korostuvat erityisesti selkeisiin sopimusmalleihin datan jakamisessa ja teknisen tuen saamisen datan siirtämiseen. Koulutuksia datan käytöstä sekä dataoikeuksista ja yhteisöllisistä toimintatavoista pidetään myös tärkeinä. Vaikka tukitoimet nähdään pääosin hyödyllisinä, vastaajien valmius osallistua käytännön pilotointeihin on varovaista (ks. kuvio 5).

Data on vakiintunut osaksi monien maatalousyrittäjien arkea, ja sitä hyödynnetään aktiivisesti päätöksenteon tukena. Datan käyttö painottuu kuitenkin edelleen perinteiseen viljely- ja taloustietoon, kun taas kehittyneempien datatyyppien hyödyntäminen on vielä vähäistä. Lisäksi datan keruu ei ole kaikilla tiloilla vielä täysin järjestelmällistä, mikä näkyy hyödyntämisen tason vaihteluna.

Vaikka dataa hyödynnetään tilatasolla aktiivisesti, sen jakaminen tuottajaorganisaation sisällä on vielä maltillista. Valmiutta jakamiseen kuitenkin löytyy, mutta käytännön toteutusta hidastavat epäselvät toimintamallit, kokemusten puute sekä luottamukseen ja datan käyttöön liittyvät epävarmuudet. Datan jakamisessa korostuvat selkeät pelisäännöt, sopimukset ja mahdollisuus hallita omaa dataa.

Datalla nähdään olevan merkittävää potentiaalia tuottajaorganisaatioiden yhteisessä kehittämisessä. Erityisesti markkinatiedon parantaminen, neuvotteluvoiman vahvistaminen ja yhteissuunnittelu koetaan tärkeiksi hyödyiksi. Samalla korostuu tarve pitkäjänteiselle kehittämiselle, jossa tuottajaorganisaatiolla on aktiivinen rooli.

Käytännön kehittämisessä keskeisiksi toimiksi nousevat selkeät sopimusmallit, tekninen tuki sekä koulutus datan käyttöön ja yhteisiin toimintatapoihin. Vaikka kiinnostusta datan hyödyntämiseen on, sitoutuminen käytännön kokeiluihin on vielä varovaista eli kehittäminen etenee vaiheittain luottamuksen ja kokemusten karttuessa.

Vastaajien avoimissa kommenteissa nousevat vahvasti esille datan käytännön hyötyjen konkretisoituminen sekä toimivien rakenteiden tarve. Datalta odotetaan erityisesti lisäarvoa tuotannon suunnitteluun, markkinatiedon parantamiseen ja hintaneuvotteluihin, esimerkiksi ohjaten viljelypäätöksiä tuleville satokausille ja tasapainottaen markkinoita ennakoivamman tiedon avulla. Samalla vastauksissa tuodaan esiin tarve kehittää yhteisiä järjestelmiä, kuten reaaliaikaisia tiedonvaihtoalustoja, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman ja suoremman yhteistyön toimijoiden välillä.

Kommenteissa myös korostuu, että järjestelmien toimivuus edellyttää sekä jäsenten omaa aktiivisuutta ja ymmärrystä että tuottajaorganisaation roolia tiedon välittäjänä ja toiminnan tukijana. Datan jakamiseen liitetään selkeitä ehtoja: sen tulee olla ymmärrettävää, läpinäkyvää ja tuottaa konkreettista hyötyä myös tiedon luovuttajalle, esimerkiksi taloudellisena korvauksena. Luottamus, selkeät pelisäännöt ja käytännön hyödyt nähdään keskeisinä edellytyksinä sille, että datan yhteinen hyödyntäminen voi kehittyä kilpailueduksi ja osaksi laajempaa yhteistyötä tuottajaorganisaation sisällä.

Kysely toteutettiin osana Datatalouskasvattamo-hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedu sekä Luonnonvarakeskus LUKE. Datatalouskasvattamo-hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027 ja se on käynnissä 19.6.2024–30.6.2026.