Heidi Kaartinen-Liuska
Katri Wallin
Marjut Koskela
Monikopterit eli dronet ovat viime vuosina yleistyneet ja tulleet hankintahinnaltaan edullisemmiksi. Niiden ympärille on syntynyt jo monipuolista palvelutoimintaa. ÄlyPilot-hankkeen tekemän kyselyn tavoitteena oli selvittää, millaista tarvetta droneille ja niillä tuotettaville palveluille on maaseudun ja pienten kaupunkien yrityksissä Ylivieskan, Nivala–Haapajärven sekä Haapaveden–Siikalatvan seutukunnissa.
Euroopan unionin osarahoittaman Älykkäiden miehittämättömien järjestelmien pilotointi Pohjois-Pohjanmaalla, ÄlyPilot -hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen osaamista ja innovaatiokapasiteettia miehittämättömiin järjestelmiin liittyen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien käyttötapauksien kehittämistä ja pilotointia yhdessä alueen toimijoiden kanssa sekä tiedon jakamista ratkaisuista. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia dronet tarjoavat paikallisille yrityksille ja yhteisöille.
Dronepalveluiden tarvekysely toteutettiin tammi- ja syyskuun välisenä aikana 2025, ja sitä markkinoitiin sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeissä ja alueen tapahtumissa. Kuvassa 1 on esitetty kyselyyn saadut vastaukset paikkakunnittain. Vastauksia saatiin hankealueelta kaikkiaan 22 kappaletta. Eniten vastauksia saatiin Nivalasta (yhdeksän) ja toiseksi eniten Haapavedeltä ja Siikalatvalta (molemmista kolme). Reisjärveltä vastauksia saatiin kyselyyn kaksi. Hankealueen ulkopuolelta vastauksia tuli kuusi.
Saadut vastaukset jakaantuivat toimialoittain siten, että asetetuista vastauskategorioista (maatalous, metsätalous, vähittäiskauppa, palveluala, teollisuus, muu) tuli eniten vastauksia maatalous- ja muu-vaihtoehtoihin. Muu-kategoriassa vastauksia tuli rakentamisen, turvallisuuden, ohjelmistoyrittämisen, yhdyskuntatekniikan ja maarakennuksen saralta. Toiseksi eniten vastauksia saatiin metsätalous- ja palvelualalta. (Kuvio 1.) ÄlyPilotin toteutusajan kuluessa on myös hankeväen keskuudessa huomattu, että dronen käyttö on kiinnostanut erityisesti maa- ja metsätalousaloilla. Näiden alojen edustajat ovat idearikkaita, ja useita ideoita on päästy toteuttamaan hankkeessa pilotointitasolle saakka.
Dronejen käytölle on paikkansa elinkeinotoiminnassa
Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 29 % kertoi omistavansa dronen ja 14 % osti palvelua ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Lisäksi 18 % vastanneista kertoi, ettei itse omista dronea, mutta olisi kiinnostunut hankkimaan sellaisen. Tätä vähän suurempi määrä, 21 %, ilmoitti, ettei omista dronea, mutta olisi kiinnostunut hankkimaan sillä suoritettavia palveluita. (Kuvio 2.)
Dronen jo omistavilta yrityksiltä tiedusteltiin lisäksi, millaisiin käyttötarkoituksiin ne käyttävät droneaan. Vastanneet kertoivat käyttökohteiksi valokuvauksen, maatalouden alalta pellon kuvaamisen ja kasvun seurannan sekä lannoituksen. Dronea käytettiin myös yksityisteiden perusparannussuunnitteluun, tiehankkeiden dokumentointiin sekä yleisesti markkinointiin.
Myös hankkeen aikana edellä mainitut käyttökohteet ovat korostuneet hankkeiden pilotoinneissa. Hankkeen aikana matalan kynnyksen Drone Lab -vierailuja on järjestetty yhteensä 80. Vierailujen aikana on keskusteltu erilaisista käyttömahdollisuuksista ja haettu uusia ideoita potentiaalisiin pilotointeihin. Yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa esille ja pilottitasolle ovat nousseet muun muassa haittakasvien tunnistaminen sekä maan muokkauksen tarvekartoitus peltojen kosteuden ja korkeiden tai matalien kohtien tarkastelun kautta. Hankkeen piloteissa tämänkaltaisiin käyttötarkoituksiin paneuduttiin muun muassa haitallisten vieraslajien kartoituksessa ja peltojen laserkeilaus dronejen avulla.
Minun, sinun vai meidän?
Vastaajista kaksi kertoi omistavansa dronen yhdessä toisen yrittäjän kanssa, ja heistä toinen kertoi teknologian käyttökohteeksi myös peltojen ja kasvustojen kuvaamisen. Dronea käytettiin yhteisomistuksessa myös kaupungin sekä lämpö- ja vesiyhtiön kesken vesivuotojen etsinnässä ja maastokartoituksissa.
Kaikki dronen yksin omistaneista yrittäjistä olivat kiinnostuneita hankkimaan lisätuloja tarjoamalla dronepalveluita muille maksua vastaan. Tarjottaviksi palveluiksi yrittäjät kaavailivat erilaisia kuvauspalveluita, kuten videokuvausta tai kohteiden skannausta ja 3D-mallintamista. Muita ehdotettuja palvelumuotoja tarjottaviksi olivat metsien lannoitus, yksityisteiden perusparannussuunnittelu, infrastruktuurihankkeiden dokumentointi ja markkinointi. Vastaavia palveluita ovat kuvailleet myös hankkeen aikana Centria Drone Labissa vierailleet yritysten ja organisaatioiden edustajat.
Vastaajista 18 % ei omistanut dronea, mutta oli kiinnostunut hankkimaan sellaisen joko yksin tai yhdessä toisen yrittäjän kanssa. Näissä hankintaa oli mietitty erilaisten käyttötarkoituksien, kuten valokuvauksen, metsän tarkkailun ja ilmakuvauksen, pohjalta.
Yritykset, jotka kertoivat käyttävänsä dronea omassa toiminnassaan ostopalveluna ulkopuoliselta palvelutarjoajalta, kertoivat dronen käyttökohteiksi metsän lannoituksen ja laserkeilausmittaukset sekä erilaiset kuvaukset, kuten video- ja mainosmateriaalin kuvaukset. Dronepalveluita ostopalveluina käyttävien yrityksien palvelujen tarve vaihteli muutaman vuoden välein tarvittavista palveluista useita kertoja vuodessa tarvittaviin palveluihin. Ostopalveluiden sopivaksi hinnaksi arvioitiin 500 eurosta jopa 30 000 euroon. Arvioidut hinnat vaihtelivat sen mukaan, minkä alan palveluista oli kyse. Teollisuuden palveluista oltiin valmiita maksamaan jopa kymmeniä tuhansia, kun taas maatalous- ja maanrakennusalalla sopivaksi hinnaksi arvioitiin 1 000–2 500 euroa. Hintaan vaikuttivat yrityksen toimiala sekä se, kuinka usein palveluille oli vuoden aikana tarvetta.
Kaikista vastanneista 18 % ilmoitti, ettei näe hyötyä dronen käytöstä oman yrityksensä toiminnassa. Yrittäjät, jotka eivät omistaneet dronea eivätkä olleet kiinnostuneita hankkimaan sellaista, kuvasivat pääasialliseksi syyksi sen, ettei dronen hankinta tuonut tällä hetkellä lisäarvoa heidän yritystoimintaansa tai yritys tarjosi sellaisia palveluita, ettei niissä ollut mahdollista hyödyntää tällaisia ratkaisuja.
Yhteenveto
Hankkeen tuottama kysely tuki hyvin ajatusta, joka hankehenkilöstölle on muodostunut hankkeen aikana käydyistä keskusteluista. Dronetoiminnalle ja palveluille on kysyntää, mutta toiminta vaatii suunnitelmallisuutta ja täydentäviä toimintoja, jotta sillä voisi tehdä tulosta.
Dronejen hyödyntämistä eri toimialoilla tutkitaan muun muassa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa ÄLYPILOT-hankkeessa.
Artikkelin kansikuva: Heidi Kaartinen-Liuska 2025.
Heidi Kaartinen-Liuska
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9951
Katri Wallin
Projektiasiantuntija
Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus
Marjut Koskela
TKI-koordinaattori
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 729 9937
