Onko polarisoituminen suurin uhka yritysten vastuullisuustyölle?

Poliittisen päätöksenteon epäjohdonmukaisuus ja sääntelyn jatkuvat muutokset ovat tehneet yritysten toimintaympäristöstä aiempaa vaikeammin ennakoitavan. Samalla yritysten arki kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa. Kehitys ei ole pysähtynyt, eikä puhdas siirtymä etene pelkästään sääntelyn pakottamana vaan yhä useammin markkinoiden, asiakkaiden ja rahoittajien odotusten ohjaamana. Yritykset vievät vastuullisuutta käytäntöön, koska ne tunnistavat sen merkityksen kilpailukyvylle, osaavan työvoiman saatavuudelle ja asemalle arvoketjuissa. Tässä mielessä Sitran Megatrendit 2026 -tilaisuudessa (15.1.2026) lausuttu ajatus, että politiikka ei yksin muuta maailmaa, vaan maailma – ja erityisesti elinkeinoelämä – muuttaa lopulta myös politiikan suuntaa, pitää paikkansa (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026). Myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo totesi Centrian päätösten portailla -podcastissa, että vihreä siirtymä toteutuu vallitsevasta politiikasta huolimatta. Ja perustelee tätä sillä, että yritykset tekevät politiikkaa pitkäjänteisempää työtä ja kehittävät vähäpäästöisempiä ratkaisuja. (Centria-ammattikorkeakoulu 2025.)

Kokkolalainen Ab Tallqvist Oy on hyvä esimerkki siitä, miten pk-yritys voi hyödyntää vastuullisuustyötä liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Yritys laati ensimmäisen kestävyysraporttinsa ennakoivasti keväällä 2025, vaikka lainsäädäntö ei vielä edellytä raportointia heidän kokoisiltaan yrityksiltä. Yrityksen toimitusjohtaja Gina Tallqvist totesikin hankkeen asiantuntijoille, että raportoinnin suurin hyöty on ollut Tallqvistin yritysjohdon lisääntynyt valmius, tietoisuus ja ymmärrys siitä, missä yritys tällä hetkellä on ja mihin suuntaan sen halutaan kehittyvän. (KOSEK 2025.)

Vaikka kestävyys- ja vastuullisuussääntely kohdistuu tällä hetkellä pääosin suuriin yrityksiin, sen vaikutukset ulottuvat jo myös pienempiin yrityksiin. Suuryrityksiä koskevat vaatimukset heijastuvat toimitusketjujen kautta pienempiin toimijoihin, ja vastuullisuustietoa kysyvät yhä useammin myös rahoittajat, kumppanit ja muut sidosryhmät. Lisäksi asiakkaiden odotukset vastuullisesta toiminnasta kasvavat jatkuvasti.

Pienemmätkin yritykset ovat jo kohdanneet tilanteita, joissa rahoitus on jäänyt saamatta puutteellisten kestävyysdatojen takia tai tarjouskilpailuun ei ole voinut osallistua, koska vaatimuksena on ollut hiilijalanjälkilaskelmien tai elinkaariarviointien toimittaminen. Suuryritykset ovat OP Pohjolan tutkimusten mukaan ilmoittaneet vaihtavansa toimittajiaan, jollei nykyisillä ole toimittaa näyttöjä vastuullisuudestaan (Keitaanniemi 2025).

Kokkolan Marinkaisissa sijaitsevilla pelloilla perunaa viljelevä Pietilän Peruna Oy on hyvä esimerkki sidosryhmäriippuvaisesta toimijasta. Se tuottaa perunaa, jota tukkuliikkeet edelleen välittävät eteenpäin. Yritykselle tehdyn vastuullisuuden alkukartoituksen yhteydessä yrittäjät kertoivat, että he raportoivat vastuullisuudestaan säännöllisesti alan tukkuliikkeiden vaatimalla tarkkuudella. Raportointi ja sertifikaatit osoittavat samalla, että myös itse toiminta on vastuullista ja vastuullisuustyö on otettu yritystoiminnan kehittämisen keskiöön. Se näkyy siirtymisessä vähähiilisempiin ja päästöttömiin energiaratkaisuihin, materiaalien ja resurssien sekä logistiikan optimointina ja taloudellisena vakautena. 

Kun vastuullisuustyö käynnistetään ajoissa ja kytketään osaksi yrityksen arvoja ja strategisia tavoitteita, yritys pystyy mukautumaan tuleviin muutoksiin joustavammin. Samalla vastuullisuudesta muodostuu kilpailukykyä vahvistava tekijä. Yritys on paremmin valmistautunut vastaamaan toimitusketjusta ja muilta sidosryhmiltä tuleviin kysymyksiin, ja resurssi- ja materiaalitehokkuuden parantaminen tukee myös taloudellista kannattavuutta. Tämä vahvistaa yrityksen pitkän aikavälin kestävyyttä ja resilienssiä eli kykyä selviytyä muutoksista ja kriiseistä.

Kun yritysvastuu integroidaan osaksi liiketoimintastrategiaa, yrityksen arvoja ja riskienhallintaa, se tukee yrityksen pitkäjänteistä kehittämistä ja kilpailukykyä. Vastuullisuustyötä ei tulisi nähdä erillisenä velvoitteena, vaan tulevaisuusinvestointina, joka vahvistaa yrityksen toimintakykyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Erityisesti vähähiiliseen liiketoimintaan ja ilmastonmuutoksen hillintään panostaminen on taloudellisesti perusteltua. Mikäli investointeja ei tehdä ajoissa, seurauksena voi olla merkittäviä, jopa yritykselle kestämättömiä, kustannuksia tulevaisuudessa. EU on arvioinut, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset äärimmäisten sääilmiöiden ja muiden ilmastovaikutusten seurauksena ovat olleet yli 487 miljardia euroa viimeisten 40 vuoden aikana. Kustannuksia ovat aiheuttaneet muun muassa tulvat ja rankkasateet, voimakkaat myrskyt sekä metsäpalot. Ilmastonmuutos maksaa myös ihmishenkiä. (Euroopan unioni 2022.)

Moni lukija muistaa ajan, jolloin puhuttiin paljon otsonikadosta ja sen vaarallisuudesta. Tilanne on sittemmin parantunut, koska otsonikerrosta heikentäviä aineita on kielletty ja systemaattisesti poistettu käytöstä. Toipuminen on kuitenkin hidasta. (Suomen ilmatieteen laitos 2023.) Kestävyyttä tarkasteltaessa ei voida ohittaa planetaaristen rajojen viitekehystä, joka määrittelee maapallon vakautta säätelevien ympäristötekijöiden turvalliset rajat parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Riskirajojen ylittyminen aiheuttaa sen, että äkillisistä ja haitallisista muutoksista tulee todennäköisiä ja jopa peruuttamattomia. Tunnistettuja rajoja on yhdeksän ja näistä jo seitsemän on ylitetty, kun vuonna 2025 valtamerien happamoituminen ylitti asetetun rajan (Stockholm Resilience Centre 2025). Käytännössä kukaan meistä ei ole välttynyt näiden vaikutuksilta, eli jokainen meistä voi siis myös tehdä jotain tilanteen kohentamiseksi. Yrityksiltä odotetaan, että ne toimivat suunnannäyttäjinä.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) riskiraportti 2026 (Global Risks Report) vahvistaa edellä kuvatun kehityskulun. Pitkän aikavälin (10 vuotta) arvion mukaan maailman talouden kolme suurinta riskiä ovat kaikki ympäristöllisiä:

Kymmenen merkittävimmän riskin joukossa on lisäksi kaksi muuta ympäristöön liittyvää uhkaa – luonnonvarojen hupeneminen ja saastuminen – mikä tarkoittaa, että puolet globaaleista riskeistä on jo ympäristöllisiä. (World Economic Forum 2026.)

Megatrendit 2026 -katsaus kokoaa yhteen globaaleja, pitkän aikavälin kehityssuuntia. Megatrendit kuvaavat suuria ja hitaasti muuttuvia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät toisiinsa ja ovat myös Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä. Ne auttavat ymmärtämään, mikä maailmassa on muutoksessa, millaisissa reunaehdoissa tulevaisuutta rakennetaan ja mihin uusiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. (Dufva ym. 2026.)

Yrityksille on tärkeää tunnistaa nämä kehityssuunnat ja reagoida niihin ennakoivasti. Yksi keskeisimmistä megatrendeistä on ympäristökriisi, joka pakottaa yhteiskunnat ja elinkeinoelämän sopeutumaan ja uudistumaan. Keskeinen kysymys on, miten rakennamme toimintamalleja, jotka lisäävät luonnon elinvoimaa. Yrityksille tämä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi kiertotaloudessa, uusiutuvassa energiassa sekä luonnon tarjoamien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kiertotalouden 11 R:n periaatteet ovat hyvä pohja, kun lähdetään miettimään oman liiketoiminnan uudistamista tai täysin uuden tekemistä (Tölli & Valkjärvi 2023).  Muutokset vaativat rohkeutta ja uskallusta – sitähän yrittäjyys on perinteisesti muutenkin.

Suomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset syntyvät ennen kaikkea toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoilla, kuten maa- ja metsätaloudessa ja matkailussa. Esimerkiksi ruoantuotannon riittävyys on keskeinen kysymys. Pitkällä aikavälillä nämä hitaat, pysyvät muutokset kuormittavat taloutta enemmän kuin yksittäiset sään ääri-ilmiöt, joista Suomi kykenee yleensä toipumaan suhteellisen nopeasti. (Seppänen 2020.)

Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kosketa vain suuria toimijoita. Suomi ja täällä olevat yritykset ovat pitkälle riippuvaisia ulkomaankaupasta. Näin ollen kaikenkokoiset yritykset voivat kohdata konkreettisia haasteita, kuten raaka-aineiden saatavuuden heikkenemistä, logistiikkareittien muutoksia ja kuljetuskustannusten kasvua. Mikro- ja pk-yrityksissä vaikutukset voivat näkyä jopa nopeammin kuin suurissa yrityksissä, joilla on enemmän sananvaltaa haastavissa tilanteissa.  Lisäksi ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ja hyvinvoinnin heikkeneminen näkyvät työelämässä muun muassa työkyvyn alenemisena ja lisääntyvinä sairauspoissaoloina. (Dufva ym. 2026.)