Kokemuksia verkko-oppimateriaalin tuottamisesta ja osaamismerkkien kehittämisestä TKI-hankkeessa

Oppimateriaalin laadinta pohjautui haastatteluaineistoon, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksia syvennettiin palvelumuotoilijoiden fasilitoimissa työpajoissa, minkä perusteella muodostettiin kolme pääteemaa ja niihin jokaiseen kolme sisältöä. Teemat ja niiden oppisisällöt jaettiin ammattikorkeakoulujen kesken, ja materiaalin tuottamisesta vastasivat pedagogisesti kokeneet hanketoimijat. (Pesonen, Saarnio, Honkonen, Hyvämäki, Lähde & Tohmola 2025.)

Materiaalien kehittämisessä hyödynnettiin tutkittua tietoa ja työ eteni pedagogisen käsikirjoituksen pohjalta, huomioiden digipedagogiikan laatukriteerit (Digipedagogiikan laatukriteerit 1.0 2023). Sisällön tuottamisessa käytimme pääosin H5P-sisällönluontityökalua, joka mahdollisti monipuoliset pedagogiset ratkaisut, kuten tehtävät, testit, videot ja kuvat. Oppimateriaalin tausta-ajatuksena oli mikro-oppimisen näkökulma ja kontekstina ikääntyneiden hoitotyö. Tavoitteena oli edistää jatkuvaa oppimista tarjoamalla kaikille avointa verkko-oppimateriaalia. (Pesonen, Saarnio, Honkonen, Hyvämäki, Lähde & Tohmola 2025.)

Oppimateriaali on julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston e-oppimispalveluiden WordPress-sivulla (Kehittyvä gerontologisen hoitotyön osaaja). Valmista CC-lisensoitua oppimateriaalia kehitettiin edelleen pilotoinnista saatujen palautteiden pohjalta (Kopiosto; Digipedagogiikan laatukriteerit 1.0 2023).

Digitaaliset osaamismerkit (digital open badge) ovat yksi tapa tunnistaa ja tunnustaa yksilön osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Nämä merkit ovat yleensä kuvia tai muita visuaalisia symboleita, joiden sisälle on rakennettu ja aukikirjoitettu metatiedot, eli opittava asiasisältö, sen osaamistavoitteet, arviointikriteerit sekä mahdollisesti opintojen laajuus. (Brauer 2020; Brauer, Korhonen & Palsa 2022.)

Osaamismerkin laatiminen edellyttää erillistä alustaa, jossa merkki suunnitellaan, kriteeristö määritellään ja merkki myönnetään. Tässä suunnitteluvaiheessa määritellään myös merkin voimassaoloaika. Merkin myöntäminen tapahtuu joko manuaalisesti tai automaattisesti, erillisten kriteereiden perusteella. Open Badge Factory (OBF) on esimerkki tällaisesta alustasta, joka on käytössä myös Centria-ammattikorkeakoulussa (Pulkkinen, Rintaniemi & Verronen 2025).

Osaamismerkkiprosessi on merkin hakijan näkökulmasta yksinkertainen. Oppija suorittaa vaaditun osaamisen, tekee testihakemuksen ja saa osaamismerkin. Tämän jälkeen hän tallentaa digitaalisen osaamismerkkinsä omaan sähköiseen arkistoonsa tai osaamismerkkipassiin, josta merkkien hyödyntäminen on helppoa esimerkiksi työpaikkahaastattelussa. (Open Badge Passport.)

Testasimme tuotettua oppimateriaalia ja osaamismerkkejä puolen vuoden ajan, marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana. Testaukseen osallistui sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä opiskelijoita ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Testauksessa halusimme saada palautetta tuotetun verkkosivun rakenteesta ja teknisestä toimivuudesta sekä sisällön hyödyllisyydestä ja sovellettavuudesta hoitotyössä. Lisäksi selvitimme osaamismerkkien hakemiseen liittyviä kokemuksia.

Saimme palautetta kaikkiaan 116 testaajalta. Verkkosivuston rakennetta pidettiin pääosin selkeänä ja sisällöltään johdonmukaisena. Lähes kaikki testaajat pitivät oppimateriaalia hyödyllisenä ja käytäntöön sovellettavana. Materiaaleissa oli uutta tietoa ja vinkkejä hoitotyöhön, mutta myös kertausta. Teknisiä ongelmia verkkosivun ja oppimateriaalin käytössä kohtasi joka neljäs. Näiden palautteiden mukaan materiaalia oli vaikea käyttää mobiililaitteella ja sivustolla navigointi koettiin paikoin hankalaksi. Vastausten perusteella oppijat pitivät hyvin erilaisista tehtävätyypeistä. Kehittämistoiveet liittyivät sivuston ja oppimateriaalien käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.

Pilotointivaiheen aikana suoritettiin yhteensä 439 osaamismerkkiä. Suurin osa palautetta antaneista oli sitä mieltä, että osaamismerkin hakeminen oli helppoa ja osaamismerkki pohjautui hyväksyttyyn tietotestiin. Joillekin vaikeuksia aiheuttivat epäselvät ohjeet sekä se, että osaamismerkin saadakseen tietotestissä piti saada kaikki vastaukset oikein. Osa palautteista, kuten osaamismerkkihakemuksen fonttikokoa tai osaamismerkkien tallentamista ja tulostamista koskevat kehittämisehdotukset liittyivät Open Badge Factoryn ominaisuuksiin ja olivat sellaisia, joihin emme voineet vaikuttaa.

GeroDigi-hanke osoitti, että oppimateriaalin ja osaamismerkkien kehittäminen TKI-hankkeessa toteutuu parhaimmillaan tiiviissä yhteistyössä opetuksen kanssa. Hankkeen myötä syntyi uutta osaamista, avointa oppimateriaalia ja osaamismerkkejä sekä konkreettista hyötyä niin koulutukselle kuin työelämällekin. Koimme kehittämisprosessin kolmen korkeakoulun yhteistyönä innostavana ja toimivana. Jatkossa haasteena on erityisesti oppimateriaalien ja osaamismerkkien ajantasaisena pitäminen hankkeen päätyttyä.