Dronejen käyttö haitallisten vieraslajien kartoitustyössä

Jättiputket ovat EU:ssa haitalliseksi määritelty vieraslajiryhmä, johon kuuluu kolme alalajia (armenian-, kaukasian- ja persianjättiputket). Vieraslajit.fi-sivusto (LUKE 2025a) määrittelee jättiputkien ryhmän seuraavasti: ”Jättiputket ovat hyvin kookkaaksi kasvavia sarjakukkaiskasveja (Apiaceae). Nimensä mukaisesti jättiputket voivat kasvaa suuriksi, yli kolmemetrisiksi ja rehevällä paikalla jopa viisimetrisiksi. — Jättiputket lisääntyvät vain siementen avulla, ja voivat levitä uusille kasvupaikoille puutarhajätteen tai siemeniä sisältävien maa-ainesten matkassa. Jättiputkien siemenet itävät hyvin ja ne säilyvät itävinä maassa useita vuosia –.”

Sen lisäksi että jättiputket voivat suurilla kasvustoillaan tukahduttaa ympäriltään muun kasvillisuuden, ne ovat ihmisille haitallisia. Niiden kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja synnyttää iholle vakavia vaurioita, jotka muistuttavat palovammoja ja paranevat hitaasti, jos ollenkaan. Kasvi voi aiheuttaa myös hengenahdistusta ja allergiaa herkille ihmisille. (LUKE 2025b.)

Jättiputken hävittäminen ei ole ihan yksinkertainen tehtävä. Sitä on kuitenkin tehty menestyksekkäästi monissa torjuntahankkeissa, ja samalla on saatu tietoa jaettavaksi kasvin kanssa kamppaileville. Kasvia voidaan kitkeä pienenä, sitä voidaan niittää toistuvasti tai sen juuret voidaan katkaista lapiolla. Lisäksi kukintoja voidaan poistaa, jolloin siemenet eivät kehity, ja kasvustoja voidaan tukahduttaa peittämällä ne valoa läpäisemättömällä muovilla. Myös torjunta-aineita voidaan käyttää, mutta niiden käyttö ei ole sallittua esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä. (LUKE 2025b.)

Yhteisessä pellonpiennarpäivässään ÄlyPilot- ja VIUHKA-hankkeiden toimijat esittelivät yleisölle jättiputken kartoittamista dronen avulla sekä sen torjuntaa koneellisesti niittämällä ja viimeistelemällä torjunta etikkahapon avulla.

ÄlyPilot-hankkeen osuudessa osa alueesta käytiin ensin videokuvaamassa dronella, jotta jättiputkien esiintymistä voitaisiin paikantaa. Lentokorkeutta testattiin siten, että kasvit pystyttäisiin havaitsemaan kuvasta, mutta drone ei olisi vaarassa osua jokivarren puustoon. Lentoa suoritettaessa todettiin, että lennon aikana olisi hyvä käydä merkitsemässä havaittuja kasvustoja heti, sillä dronelennon paikkatietoja ei saada videokuvasta.

Automaattista dronelentoa suoritettiin 22 metrin korkeudessa, ja lennon aikana kerättiin valo- ja lämpökuvamateriaalia, jossa pikselitarkkuus oli alle yhden senttimetrin luokkaa. Valokuvia otettiin siten, että ne muodostavat verkon, jossa kukin kuva on 70-prosenttisesti päällekkäin. Näin kuvista voidaan muodostaa ortokuva, ikään kuin jokivarren kuvakartta, joka ei tavanomaisten valokuvien tapaan sisällä kuvausteknisistä syistä johtuvia vääristymiä (Kuva 1).

Kuvia otettiin kokeilun vuoksi myös 100 metrin korkeudesta. Tällöin voitiin todeta kasvustojen sijainti kasvin ominaisvärin perusteella, mutta yksittäisten kasvien erottaminen vaikeutui samalla huomattavasti.

Pellonpiennarpäivän jälkeen aluetta käytiin kuvaamassa vielä multispektrikameralla, koska haluttiin selvittää, auttaisiko värien aallonpituuksia erittelevä kameratekniikka kasvien tunnistamisessa. Nopealla tarkastelulla värianalyysin perusteella multispektrikuvista ei suoranaisesti voitu heti tunnistaa, missä on jättiputkea, mutta jättiputken tunnistamista saatiin helpotettua suodatuksen avulla (Kuva 4).

Pellonpiennarpäivän aikana heräsi ajatus siitä, että joen muoto ja virtaus saattavat vaikuttaa kyseisessä kohdassa jättiputken levinneisyyteen. Joesta käytiin laserkeilaamassa pieni pätkä kokeilun vuoksi, ja tätä asiaa tutkitaan lisää jatkossa.

Dronejen käyttö tunnistetaan tällä hetkellä jo lainsäädäntötasolla haitallisten vieraslajinisäkkäiden kohdalla. Vuoden 2025 alusta saakka dronejen käyttö vieraslajinisäkkäiden pyydystämisessä on sallittu vieraslajilain 16 §:ssä tarkoitetuilla eläimillä, joita ovat muun muassa supikoirat. Dronejen käyttö ei kuitenkaan saa häiritä rauhoitettuja lajeja, kuten pesivää linnustoa. (LUKE 2025b.)

Juuso Sainio (2025) on tutkinut tuoreessa Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään haitallisen vieraslajin, jättipalsamin, kartoittamista maastossa. Hän toteaa, että tutkimuksessa käytetty drone ei täysin soveltunut kameran kuvan laadun heikkouden vuoksi jättipalsamin esiintymien kartoitukseen. Kyseisen lajin tunnistukseen tutkimuksessa käytetyn Parrot Bepop 2 -dronen lentokorkeuden tulisi olla vain 2–3 metriä, mikä asettaa lentotehtävälle omat haasteensa muun kasvillisuuden, kuten puiden vuoksi. Lisäksi kyseisessä tutkimuksessa oli haasteita käytetyn dronen lyhyen akunkeston vuoksi. (Sainio 2025.)