Maatalous kohtaa datatalouden: murroksen mahdollisuudet ja haasteet

Maatalous on siirtymässä aikakauteen, jossa data voi olla keskeinen resurssi tuottavuuden, ilmastonkestävyyden ja ruokaturvan parantamisessa. Dataa on kuvattu maatalouden tehokkaimmaksi mutta vielä vajaakäytössä olevaksi voimavaraksi. Sen avulla voidaan ennakoida sään ääri-ilmiöitä, torjua tuholaisia, optimoida resurssien käyttöä ja vähentää hukkaa. Samalla data luo mahdollisuuksia uudenlaiseen arvonmuodostukseen, kuten dataperusteiseen viljelyyn, sertifiointiin ja hiilimarkkinoihin. (Jeedigunda & Kumar 2025.)

Älykkäiden maatalouskoneiden määrä kasvaa nopeasti. Intelmarket Resarchin analyysin mukaan tekoälyn markkina-arvon maataloudessa arvioitiin olevan 715 miljoonaa dollaria vuonna 2024 ja kasvavan 2186 miljoonaan dollariin vuoteen 2032 mennessä. Kasvua vauhdittavat muun muassa maailmanlaajuisen elintarviketuotannon lisääntynyt kysyntä, ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet kestävälle tuotannolle, työvoimapula sekä teknologinen kehitys, kuten dronet, anturit ja robotiikka. (Intelmarket Research 2025.)

EU:n uusi datasäädös, joka astui voimaan syyskuussa 2025 ((EU) 2023/2854.), vahvistaa viljelijöiden oikeuksia oman datansa hallintaan. Datasäädös loi koko unionin laajuiset säännöt sille, kuka omistaa dataa ja miten sitä saa käyttää ja jakaa. Säädös koskee erityisesti verkkoon liitettyjä laitteitaja niistä syntyvää dataa. Maatalous on yksi suurimmista IoT-laitteiden käyttäjistä: data syntyy esimerkiksi traktoreista, sensoreista, roboteista, navettateknologiasta, säähavainnoinnista ja maaperäanturista. Datasäädöksen mukaan viljelijöillä on oikeus saada käyttöönsä omien laitteidensa tuottama data. Viljelijät voivat myös jakaa datan haluamilleen kolmansille osapuolille, esimerkiksi traktorin dataa voidaan jakaa mille tahansa huoltoliikkeelle.

Vaikka dataa syntyy maataloudessa jatkuvasti lisää, se on pirstoutunut erilaisten julkisten viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden kesken. Hajanaisuus vaikeuttaa tiedon yhdistämistä ja hidastaa digitaalisten ratkaisujen skaalautumista. Kristo Lehtonen ja Laura Halenius totesivat kirjoituksessaan EU määrittää pelisääntöjä datataloudelle – näin uusi sääntely vaikuttaa sinuun ja meihin kaikkiin, että yleinen haaste datatalouden kentällä on ollut se, että toimijat eivät jaa dataa keskenään, tieto ei ole yhteensopivaa ja keskeiset palvelut ovat voimakkaasti keskittyneet (Lehtonen & Helenius, 2022).

Euroopassa datatalouden kehittämistä vauhdittaa CEADS-hanke (Common European Agricultural Data Space), jonka tavoitteena on rakentaa turvallinen ja yhteen toimiva maatalousdatan ekosysteemi. 36 kumppanin konsortio 15 EU-maasta toteuttaa hanketta, ja sitä rahoitetaan Digital Europe -ohjelman kautta. CEADS mahdollistaa julkisen ja yksityisen datan turvallisen vaihdon yhteisten standardien mukaisesti. Se rakentaa datainfrastruktuurit, hallintamallit ja sopimukset, jotka mahdollistavat läpinäkyvän ja luotettavan datan jakamisen eri maiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja viranomaisten välillä. (CEADS 2026.)

Uyar, Karvelas, Rizou ja Fountas (2024) tarkastelevat metatutkimuksessaan datatalouden arvonmuodostusta maataloudessa. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että datalla itsessään ei ole juurikaan arvoa. Arvo syntyy vasta silloin, kun dataa käytetään, yhdistetään, jaetaan ja analysoidaan. Toisin sanoen pelkkä datan omistaminen ei riitä; vasta dataan perustuvat sovellukset ja päätökset muuttavat sen todelliseksi hyödyksi.

Metatutkimuksen mukaan raakadata muuntuu käytännön ratkaisuiksi useiden mekanismien kautta. Arvo muodostuu esimerkiksi läpinäkyvyyden ja saatavuuden parantumisesta, datan helpommasta löydettävyydestä ja kokeilukäytöstä, ennustamisen ja optimoinnin mahdollistumisesta sekä prosessien räätälöinnistä ja kohdentamisesta. Lisäksi datan avulla voidaan oppia yhdessä muiden toimijoiden kanssa, hyödyntää joukkoistamista sekä toteuttaa jatkuvaa seurantaa ja sopeutumista. Datan arvo konkretisoituu organisaatioissa monin tavoin: se voi parantaa suorituskykyä, tehostaa liiketoimintaprosesseja, mahdollistaa tuote- ja palveluinnovaatioita sekä vahvistaa asiakas- ja markkinaymmärrystä. Aineistoissa toistuivat erityisesti datan toiminnalliset hyödyt, kuten resurssien tehokkaampi käyttö, parempi päätöksenteko, korkeampi tuottavuus ja edistyneemmät palvelut, esimerkiksi täsmäviljelymenetelmät. Joissakin tapauksissa nousi esiin myös datan symbolinen arvo, kuten maineen, luottamuksen ja markkina-aseman vahvistuminen. (Uyar ym. 2024.)

Uyar, Karvelas, Rizou ja Fountas (2024) huomauttavat kuitenkin, ettei datan arvo jakaudu tasapuolisesti. Suuret toimijat pystyvät hyödyntämään dataa huomattavasti pienviljelijöitä tehokkaammin, mikä voi lisätä markkina-aseman keskittymistä ja kasvattaa epätasa-arvoa. Vaikka datan potentiaali tunnistetaan laajasti, sen arvottamiselle ei ole vielä vakiintuneita menetelmiä. Metatutkimus korostaakin tarvetta kehittää uusia mittareita, menetelmiä ja politiisiä kehyksiä, jotta datan arvo voidaan määrittää johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

EU:n uusi datasäädös lisää mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja innovaatioita, koska se edistää datan jakamista, parantaa datan saatavuutta ja selkeyttää pelisääntöjä sen hyödyntämiseen. Tämä koskee erityisesti maatalouden kaltaisia aloja, joissa datan arvo kasvaa yhteistyön ja teknologian myötä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksen Älymaatila-kehittämishankkeessa todettiin, että maatalouden data-avaruuden hyödyntämistä varten on erityisen tärkeää, että maatalousalan yritykset liittyisivät datan välityspalveluihin. Data-avaruus ei tule toimimaan, mikäli yritykset ja maanviljelijät eivät halua liittyä datan välityspalveluihin. Ilman datavälityspalvelua datan omistajat jäävät ulkopuolisiksi. Yritykset taas eivät välttämättä halua liittyä data-avaruuteen, jos eivät koe saavansa siitä hyötyä tai jos eivät osaa hyödyntää käytettävissä olevaa dataa välityspalvelun kautta. (Vesiluoma ym. 2024.)

Datatalouskasvattamo-hankkeen työpajassa syyskuun lopulla 2025 pureuduttiin maatalouden datan hyödyntämiseen monesta näkökulmasta. Keskusteluihin osallistui opiskelijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä, ja esiin nousi sekä innostavia mahdollisuuksia että konkreettisia esteitä datan tehokkaalle käytölle. Yksi keskeisimmistä havainnoista oli datan hajanaisuus. Tarve on selkeille sovelluksille, jotka yhdistävät eri lähteistä tulevan datan ja tarjoavat siitä jalostettua, visuaalisesti ymmärrettävää tietoa. Tekoälyn rooli korostui erityisesti suurten datamäärien käsittelyssä. Osallistujat näkivät mahdollisuuksia esimerkiksi sadon ennustamisessa, kasvinsuojelun optimoinnissa ja työjärjestyksen suunnittelussa. Vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sen käyttöönotto ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Osallistujat toivat esiin, että datatalous on monelle viljelijälle vielä kaukainen ajatus. Koulutuksen ja käytännön esimerkkien avulla kynnystä voidaan madaltaa. Lisäksi korostettiin, että datan keruun tulisi olla mahdollisimman huomaamatonta ja integroitua osaksi arjen työtä.

Maatalouden datatalous on kehittyvä ala, jossa parhaimmillaan luodaan pohjaa tulevaan. Fiksujen ja kestävien ratkaisujen löytäminen yhdessä mahdollistaa arvon jakautuvan tasa-arvoisesti.

Tämän artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä tekstin kieliasun parantamiseen.

Datatalouskasvattamo-hankkeen tavoite on uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa tarvittavien digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamista. Centria-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus (LUKE) tekevät yhteistyötä kansallisessa hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.