Hanna Lahnalampi
Ohjauksella on keskeinen vaikutus siihen, miten opiskelija kiinnittyy opintoihinsa, opintojen edistymiseen ja tavoiteajassa valmistumiseen. Tässä artikkelissa tehdään katsaus opiskelijoiden ohjaukseen Centriassa sekä siihen, miten opiskelijoita voidaan tukea heidän opintopolullaan. Näkökulmana artikkelissa ovat ohjauksen toimijat ja ohjauspalvelut.
Ohjauksen vaikutus opiskelijan kiinnittymisessä korkeakouluun ja opintojen etenemisessä
Ohjauksella on keskeinen merkitys opiskelijan kiinnittymiseen opintoihin, opintojen suorittamiseen ja tavoiteajassa etenemiseen (Cahill, Bowyer & Murray 2014; Siirilä & Saarinen 2024; Skaniakos, Honkimäki, Kallio, Nissinen & Tynjälä 2019). Tavoiteajassa valmistuminen tarkoittaa, että opiskelija suorittaa tutkintonsa opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen asettamassa, normaalia lyhyemmässä tai virallisessa tavoiteajassa (esim. 3,5/4 vuotta riippuen opiskeltavasta tutkinnosta). Vuonna 2025 Centriassa opintonsa suoritti tavoiteajassa noin 60 prosenttia opiskelijoista, ja monimuoto-opiskelijat saivat opintonsa tavoiteajassa valmiiksi paremmin kuin päiväopiskelijat.
Centriassa on strategisella tasolla keskitytty opintojen aloitusvaiheen ns. First year experience -kokemuksen kehittämiseen. Opiskelijan kiinnittyminen oman alansa opintoihin lisää opiskelijan tunnetta siitä, että hänestä välitetään ja että hän kuuluu yhteisöön (Felby & Ashwin 2025). Kiinnittyminen vähentää myös keskeyttämisriskiä (Passeggia, Testa, Esposito, Picione, Ragozini & Freda 2023) ja toimivat ohjaussuhteet parantavat opiskelumotivaatiota (Raboca & Carbunarean 2024) sekä opintojen jatkuvuutta (Fares 2020; Levinstein 2021).
Centriassa opiskelijan ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista, hyvinvointia ja ammatillista kasvua. Ohjaus kytkeytyy vahvasti korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin, opetussuunnitelmiin ja työelämäyhteistyöhön. (Centria-ammattikorkeakoulu 2026.) Centrian Ohjaussuunnitelma on päivitetty vuoden 2026 alussa ja nykyinen suunnitelma on voimassa vuoteen 2028 saakka. Suunnitelma toimii kaikille centrialaisille työvälineenä, joka tarjoaa selkeän rakenteen, periaatteet ja yhteiset toimintatavat opiskelijoiden ohjauksen systemaattiseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen.
Ohjauksen rooli opiskelijan itseohjautuvuuden rakentumisessa
Tiedetään, että opiskelijan kyky tunnistaa omia oppimistapojaan, ja niissä tukemisella on vaikutusta opintojen edistymiseen (Takase & Yoshida 2021). Opiskelijan tulee oppia suunnittelemaan omaa työskentelyään, seurata edistymistään ja muuttaa toimintaansa tarpeen mukaan, jotta oppiminen etenee kohti omia tavoitteita (Zimmerman 2002). Tinton (2023) mukaan opintojen sujuva eteneminen edellyttää lisäksi opiskelijan aktiivista toimijuutta ja kykyä hyödyntää korkeakoulun tarjoamia tukirakenteita, mikä korostaa ohjauksen merkitystä osana oppimisprosessin hallintaa. Centriassa tuemme opiskelijan itseohjautuvuuden rakentumista. Opettajilla ja ohjaustyötä tekevillä on merkittävä rooli opiskelijan itseohjautuvuuden vahvistamisessa, sillä he voivat opettaa konkreettisia oppimisstrategioita, auttaa opiskelijaa seuraamaan omaa edistymistään, tukea ajanhallintaa ja rohkaista opiskelijaa arvioimaan ja suuntaamaan toimintaansa uudelleen palautteen perusteella (Zimmerman 2002).
Ohjausrakenteet opiskelijan itseohjautuvuuden vahvistamisessa
Centria tarjoaa opiskelijoille monipuolisia ohjauspalveluita kuten opinto-ohjausta, yksilöllisiä tukitoimia, työelämä- ja urapalveluita sekä opiskeluhyvinvointia edistäviä palveluita. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään ulkopuolisia tukipalveluja, kuten YTHS ja oppilaitospastori. Näiden palveluiden yhteisenä tehtävänä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ajallaan ja että ohjaus toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti kaikilla kampuksilla. Palveluiden saavutettavuus, selkeä työnjako ja toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat keskeisiä edellytyksiä opiskelijan kokonaisvaltaiselle tukemiselle.
Kaikille opiskelijoille tarjottavan perusohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja rohkaista heitä hyödyntämään tarjolla olevia palveluja omatoimisesti. Tätä ohjausta toteuttavat laajasti eri toimijat, kuten koulutusalojen vastuuhenkilöt, opettajat ja opettajatutorit sekä opiskelija-, hakija- ja ohjauspalvelut, viestintä ja muut tukipalvelut. (Centria-ammattikorkeakoulu 2026.)
Opettajatutorit käyvät opiskelijoiden kanssa henkilökohtaiset HOPS-keskustelut, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintopolkunsa kokonaisuus: mitä opintoja tarvitaan, missä järjestyksessä ne kannattaa suorittaa, mitkä aihealueet häntä kiinnostavat ja millä aikataululla. Hyvin suunniteltu HOPS-keskustelu ehkäisee päällekkäisyyksiä ja viivästyksiä. Samalla opettajatutor varmistaa, että opiskelija on ymmärtänyt, mitä hänen tulee tehdä seuraavaksi ja että opiskelija tekee realistisia valintoja opintojen kuormitus ja aikataulu huomioiden. Opettajatutor on henkilö, joka puuttuu varhaisessa vaiheessa, mikäli huomaa opiskelijan opintojen hidastuneen tai opiskelijalla on haasteita esimerkiksi motivaatioissa, oppimisessa, elämänhallinnassa tai muilla elämän osa-alueilla. Tällöin opiskelija kutsutaan keskusteluun ja kartoitetaan, mitä muita tukitarpeita opiskelijalla mahdollisesti on. Haasteisiin napakasti tarttuminen ja muiden ohjaustoimijoiden mukaan ottaminen estää opintojen pitkittymisen ja opiskelija saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti.
Täydentävä ohjaus tarkoittaa perusohjausta syventävää ja yksilöllisempää tukea. Usein se toteutuu henkilökohtaisena ohjauksena, jota opiskelija voi pyytää esimerkiksi silloin, kun hän tarvitsee apua opintojen ja muun elämän yhteensovittamisessa, opintojen kuormittavuuden hallinnassa, opintojen vauhdittamisessa, kansainväliseen vaihtoon liittyvissä kysymyksissä tai urasuunnittelussa. Täydentävää ohjausta antavat opettajatutorit ja opettajat, mutta päävastuu on opinto-ohjaajilla, uraohjaajalla, erityisopettajalla, opintopsykologilla, kansainvälisten asioiden suunnittelijalla sekä ohjaushankkeiden työntekijöillä (Centria-ammattikorkeakoulu 2026). Lisäksi Centriassa toimii Ohjauspalvelut, jonka tehtävänä on koordinoida, kehittää ja toteuttaa ohjauksen toimenpiteitä korkeakoulussamme (Kuva 1).
Opintojen edistymisen seurannan tärkeys
Centriassa seurataan aktiivisesti jokaisen opiskelijan opintojen edistymistä. Ryhmäkohtaisesti opintojen edistymistä seurataan kaksi kertaa vuodessa. Mikäli opiskelijan opinnot eivät ole edenneet, on opettajatutori tai opinto-ohjaaja yhteydessä opiskelijaan. Centriassa on käytössä Fokus – opintojen edistymisen seurantapalvelu, josta voi seurata opintojen toteutumista ja suunniteltua etenemistä sekä ennustaa valmistumista. Fokus-järjestelmää käyttävät johto tiedolla johtamisen tueksi, opinto-ohjaajat ja opettajatutorit oman ryhmänsä tilanteen kartoittamiseen ja seuraamiseen sekä opiskelijat, jotka voivat hyödyntää palvelua oman opintopolun suunnitteluun ja seurantaan.
Oppimisanalytiikkaa hyödyntämällä opettajat voivat suunnitella ja tukea opiskelijoiden oppimista ja kohdentaa ohjausta tarpeen mukaan (Li, Jung & Wise 2025). Centriassa käytetään Itslearning-oppimisalustaa, jonka oppimisanalytiikka-työkalulla opiskelijat voivat seurata omaa etenemistään sekä saamaansa arviointeja/palautetta opintojaksolla. Opettajien näkökulmasta Itslearningin oppimisanalytiikka tarjoaa ajankohtaista tietoa opiskelijoiden edistymisestä opintojaksolla, palautetuista tehtävistä sekä osaamistavoitteiden saavuttamisesta.
Tukea opintoihin
Tiedetään, että terveys- ja toimintarajoitteita kokee 34,6 prosenttia opiskelijoista (Korkeamäen & Vuorennon 2021) ja että 17 prosentilla AMK-opiskelijoista on oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus (THL 2022). Mikäli tukitoimia on saanut edeltävillä kouluasteilla, tarvitaan niitä myös korkea-asteella, eikä tuen tarve katoa. Opiskelijat eivät kuitenkaan aina tuo esiin tuen tarpeitaan, sillä taustalla saattaa vaikuttaa pelko, häpeä tai epätietoisuus (Huuhka 2020).
Opiskelijan opintojen alkaessa hänen on mahdollista osallistua lukitestiin. Opiskelijoita on hyvä kannustaa osallistumaan testiin, mikäli hän kokee sen itselleen tarpeelliseksi. Lukitestin jälkeen tuen tarpeet voidaan kohdentaa ja erityisopettaja auttaa opiskelijaa oikean tuen piiriin.
Yksi konkreettinen keino tukea opiskelijan opintoja on Skills Centrian toiminta, jossa tarjotaan opiskelijoille erilaisia työpajoja ja tilaisuuksia. Skills Centrian tarkoituksena ontukea opiskelijoiden arjen sujuvuutta ja opiskelutaitoja sekä itseohjautuvuutta. Työpajoissa käsitellään esimerkiksi opiskelutaitoja, ajanhallintaa, kirjoittamista, kieliopintoja, matematiikkaa ja opinnäytetyön tekemistä, ja ne tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden saada tukea juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Lähteet
Cahill, J., Bowyer, J., & Murray, S. 2014. An exploration of undergraduate students’ views
on the effectiveness of academic and pastoral support. Educational Research, 56 (4), 398–411. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/00131881.2014.965568. Viitattu 17.1.2026.
Centria-ammattikorkeakoulu. 2026. Centria-ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelma 2026–2029. Saatavissa: https://net.centria.fi/opiskelijalle/opiskelijan-opas/ohjaus-ja-neuvonta/#Ohjaussuunnitelma. Viitattu 22.1.2026.
Fares, M. N. 2020. The relationship between academic advising and student motivation on the persistence of freshman Exploratory Studies students. Education Doctorate Dissertations 8. Saatavissa: https://research.library.kutztown.edu/edddissertations/8/. Viitattu 22.1.2026.
Felby, L. C., & Ashwin, P. 2025. Reimagining the first year experience in higher education through a focus on knowledge engagement. Teaching in Higher Education, 31(1), 20–31. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/13562517.2025.2532461. Viitattu 22.1.2026.
Huuhka, E. 2020. Miten huomioida opiskelijoiden moninaisuus? Teoksessa U. Klemola., H. Ikäheimo & T. Hämäläinen (toim.) OHO-opas: opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 23–27. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5. Viitattu 8.1.2026.
Korkeamäki, J. & Vuorento, M. 2021. Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun: Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarja. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:16. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-841-0. Viitattu 22.1.2026.
Levinstein, M. 2021. Examining the role of the student-advisor relationship in a holistic, intrusive advising approach for student retention. Journal of Access, Retention, and Inclusion in Higher Education, 3(1). Saatavissa: https://digitalcommons.wcupa.edu/jarihe/vol3/iss1/4/. Viitattu 22.1.2026.
Li, J., Jung, Y., & Wise, A. F. 2025. How instructors use learning analytics: The pivotal role of pedagogy. Journal of Computing in Higher Education, 37(1), 45–67. Saatavissa: 10.1007/s12528-025-09432-w. Viitattu 16.1.2026.
Passeggia, R., Testa, I., Esposito, G., De Luca Picione, R., Ragozini, G., & Freda, M. F. 2023. Examining the relation between first-year university students’ intention to drop-out and academic engagement: The role of motivation, subjective well-being and retrospective judgements of school experience. Innovative Higher Education,48, 837–859. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10755-023-09674-5. Viitattu 22.1.2026.
Raboca, H. M., & Carbunarean, F. 2024. Faculty support and students’ academic motivation.Frontiers in Education, 9. Saatavissa: https://doi.org/10.3389/feduc.2024.1406611. Viitattu 22.1.2026.
Siirilä, J., & Saarinen, M. 2024. Korkeakoulupedagogiikan jaettu todellisuus 3AMKissa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 152, 10–17. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-448-7. Viitattu 18.1.2026.
Skaniakos, T., Honkimäki, S., Kallio, E., Nissinen, K., & Tynjälä, P. 2018. Study guidance experiences, study progress, and perceived learning outcomes of Finnish university students. European Journal of Higher Education, 9 (2), 203–218. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/21568235.2018.1475247.Viitattu 15.1.2026.
Takase, M., & Yoshida, I. 2021. The relationships between the types of learning approaches used by undergraduate nursing students and their academic achievement: A systematic review and meta-analysis. Journal of Professional Nursing, 37(5), 828–840. Saatavissa: 10.1016/j.profnurs.2021.06.005. Viitattu 15.1.2026.
THL [Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Saatavissa: https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html Viitattu 10.10.2025.
Tinto, V. 2003. Learning better together: The impact of learning communities on student success. Higher Education Monograph Series, 1. Syracuse University. Saatavilla https://www.researchgate.net/profile/Vincent-Tinto/publication/237333638_Learning_Better_Together_The_Impact_of_Learning_Communities_on_Student_Success/links/571d595c08aee3ddc56ac877/Learning-Better-Together-The-Impact-of-Learning-Communities-on-Student-Success.pdf. Viitattu 23.1.2026.
Zimmerman, B. J. 2002. Becoming a self-regulated learner: An overview. Theory Into Practice, 41(2), 64–70. Saatavissa: https://doi.org/10.1207/s15430421tip4102_2. Viitattu 22.1.2026.
Hanna Lahnalampi
Kehittämispäällikkö
Cetria-ammattikorkeakoulu Oy
p. 040 149 6199
