Maria Kronqvist
Pietarsaarelaisen Etelänummen koulun 9KK-luokka vieraili Campus Allegrossa Arduino-pajassa kokeilemassa, miten tietokoneella ohjataan LEDiä. Samalla tarkasteltiin vastuksen toimintaa, opeteltiin komponenttien nimiä ja opittiin kirjoittamaan koodia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) mukaan oppiaineiden rajoja on häivytettävä ja sisältöjä integroitava enemmän, jotta oppilaille muodostuu selkeitä ja monialaisia kokonaisuuksia. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty ja tuottaa perusopetuksen opettajille vuosittain päänvaivaa (Kokkonen 2019, 59). Tilanteen vahvistaa matemaattisten aineiden lehtori Marjo Nylund:
– Koen, että opetussuunnitelmassa matematiikan opetukseen integroitu ohjelmointi on todella haastava toteuttaa ajallisesti ja sisällöllisesti. Nyt työpajassa oppilaat kokivat konkreettisesti, mitä ohjelmointi on. Tietokoneelle kirjoitetaan koodi, joka sitten ohjaa LEDin toimintaa. Yksinkertaista mutta vaikuttavaa.
Tietotekniikan integroinnilla oppiaineiden sisältöihin voi saada aikaiseksi oivallista lisäarvoa, avata uusia näkökulmia ja madaltaa samalla niin oppilaiden kuin opettajien kynnystä kokeilla ohjelmointia eri yhteyksissä.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) sähköoppi ja Ohmin lain käsittely on useimmiten sisällytetty yhdeksännen luokan fysiikkaan. Työpajaan juuri fysiikan oppitunnilta saapuneet oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin, joissa he saivat keskenään jakaa vastuut: yksi kirjoittaa koodin, toinen kytkee ja kolmas varmistaa. Tehtävänä oli saada LED vilkkumaan ohjaamalla sitä tietokoneella Arduino-mikrokontrollerin kautta ja testata, miten LEDin kirkkaus muuttuu erilaisia vastuksia vaihtamalla.
Työskentely aloitettiin keräämällä tarvittavat komponentit ohjeen mukaan.
– Tämä on kuin karkkikaupassa!
Kytkentä rakennettiin mallikuvan perusteella, ja samoin koodi kirjoitettiin mallin mukaan.
– Ihan mahtavaa, se syttyi!
Oppilaiden yhtenä tehtävänä oli kokeilla kytkennässä erilaisia vastuksia ja havainnoida niiden vaikutusta LEDin kirkkauteen. Moni keksi testata erilaisia vastuksia kytkemällä vierekkäin erivärisiä LEDejä ja säätämällä koodin parametrejä.
– Jos kokeilee erilaisia pieniä vastuksia, ei eroa oikein huomaa, mutta tällä sadan kilo-ohmin vastuksella ei näy juuri yhtään valoa.
Matemaattisten aineiden lehtori Marjo Nylund on työpajasta ja sen tuloksista innoissaan.
– Kaikki oppilaat osallistuivat innokkaasti. Kukaan ei lyönyt hanskoja tiskiin, vaikka kyse oli kaikille ihan uudesta asiasta. Itse olen riemuissani siitä, miten täydellisesti työpaja ajoittui käsittelemiimme sisältöihin. Olemme juuri käsitelleet sähköopin perusteita ja Ohmin lakia. Työpajassa käsiteltiin juuri näitä asioita käytännön kautta, ja oppilaat tarttuivat innokkaasti jopa laskutehtäviin.
– Lyhyellä matkalla koululta Kampus Allegroon oppilaat miettivät jo, että me menemme ihan oikeasti korkeakouluun – ajatella, millaistahan siellä on, Marjo Nylund kertoo.
– Monelle työpajavierailu on ensimmäinen kosketus ammattikorkeakouluun, ja se on aivan mahtava juttu!
Työpajan ohjaaminen yläkoululaisille toi omaan työhöni hauskaa vaihtelua ja vähän nostalgiaakin, sillä olen opettanut pitkään tietotekniikkaa peruskoulussa. Ilahduin valtavasti siitä, miten rohkeasti ja avoimesti nuoret suhtautuivat tehtävään ja miten ennakkoluulottomasti he lähtivät itsenäisesti kokeilemaan, miten alkuperäistä, yksinkertaista ideaa voi laajentaa.
Peruskouluyhteistyö on merkityksellistä myös siksi, että onnistuessamme he ovat tulevia opiskelijoitamme. Palautekyselyn perusteella pajaan osallistuneista kaikki haluaisivat jatkossa osallistua vastaavaan toimintaan uudelleen, heistä 54 prosenttia erittäin innokkaasti.
Työpaja toteutettiin osana Centria-ammattikorkeakoulun tietotekniikan oppiainetta ja Yliopistokeskuksen LUMA-hanketta.
Lähteet
Kokkonen, J. 2019. Ohjelmoinnin opetus matematiikan opetuksessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Matematiikan ja tilastotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/309353. Viitattu 22.9.2025.
POPS. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus.
Maria Kronqvist
Tuntiopettaja (tieto- ja viestintätekniikka)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 436 6102
