Avainsana: kirjasto- ja tietopalvelu

Julkaistu

Onneksi on olemassa Celia ja saavutettavat kirjat

Taru Fröjdholm
Hannele Myntti

Nainen kuuntelee onnellisen näköisenä äänikirjaa

Lukemisesteinen on henkilö, joka vamman tai sairauden vuoksi ei kykene lukemaan normaalia tekstiä. Suomessa toimii Celia-kirjasto, joka tuottaa saavutettavia äänikirjoja lukemisesteisille. Celia-kirjaston asiakkaaksi voi kirjautua kirjastoissa. Myös Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat hyödyntäneet Celian aineistoja ja oppineet kuuntelemaan oppikirjoja Celianetin kautta. Saavutettavuus ja saavutettavat kirjat sekä tietokoneiden helppokäyttöisyystoiminnot auttavat monen opiskelijan tai lukijan arkipäivää.

Jatka lukemista ”Onneksi on olemassa Celia ja saavutettavat kirjat”
Julkaistu

Kirjasto etänä – miten muka?

Taru Fröjdholm
Emilia Kurikkala
Hannele Myntti
Tomi Virtanen

(Kuva: Henri Korhonen)

Vuoden vaihteessa kuulimme uutisista, että Kiinan Wuhanissa riehui aiemmin tuntematon koronavirus SARS-CoV-2, johon sairastui ja jopa kuoli vastustuskyvyiltään heikoimpia ihmisiä. Tammi- ja helmikuussa keuhkokuumetapauksia aiheuttanut koronavirus eteni jo hyvää vauhtia Euroopassa. Viimein tämä koronaviruksen aiheuttama tauti, COVID-19, rantautui Suomeenkin ja varokeinona tartuntojen ehkäisemiseksi Valtioneuvosto linjasi koronaviruspandemian hillitsemiseksi erilaisia rajoitustoimia.  Tästä johtuen Centria-ammattikorkeakoulun kampukset suljettiin ja opetusta tarjottiin etäyhteyksien avulla. Kaikki, joiden työt sen vain mahdollistivat, siirtyivät etätöihin, niin myös Centria-kirjaston henkilöstö. Suurta haastetta toi se, että opiskelijoiden jatkuva opiskelu ja valmistuminen normaaliin tahtiin haluttiin turvata myös poikkeusoloissa.   Jatka lukemista ”Kirjasto etänä – miten muka?”

Julkaistu

Kun kirjasto muutti kampukselle

Hannele Myntti

Kuva: Hannele Myntti.

Ylivieskan Centria-kirjasto, entinen TietopalveluORIGO, toimi vuodesta 1998 alkaen Ylivieskan kampuksen viereisessä Origo-rakennuksessa kevääseen 2016 saakka. Tilaa siellä oli runsaasti, opiskelijoille oli omia ryhmätyötiloja ja henkilökunnalle omat sosiaaliset tilansa. Henkilökuntaa oli parhaina aikoina kolmekin. TietopalveluORIGO tiloineen oli oman aikansa ratkaisu ja mahdollisti amk-kirjaston kehittymisen nykyiseen kokoonsa Ylivieskassa. Parinsadan metrin kävelymatka koulun ja kirjaston välillä herätti toisinaan opiskelijoissa ja henkilökunnassakin purnausta, koska kirjastoon piti aina lähteä erikseen. Joskus myös tuntui, että kirjasto eli omaa elämäänsä ja koulu omaansa Katajaojan toisella puolella. Ilmassa alkoi olla yhä enemmän ajatuksia siitä, että kirjaston pitäisi olla saman katon alla kuin opiskelijatkin.

Jatka lukemista ”Kun kirjasto muutti kampukselle”