Yhteistyöllä eettisempää tutkimusta – ihmistieteiden eettinen toimikunta ammattikorkeakoulujen tukena

Ihmistieteellinen tutkimus kohdistuu ihmiseen ja inhimilliseen toimintaan käsitellen esimerkiksi ihmisten kokemuksia, käyttäytymistä, vuorovaikutusta ja arvoja. Tällainen tutkimus voi sisältää herkkiä aiheita tai kohdistua haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, minkä vuoksi eettinen ennakkoarviointi on keskeinen osa vastuullista tutkimuskäytäntöä. Suomessa ihmistieteellisen tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi perustuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistukseen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019), ja sen tarkoituksena on varmistaa, että tutkimus toteutetaan tutkittavien oikeuksia kunnioittaen ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023a, 2023b).

Centria-, Kajaanin ja Oulun ammattikorkeakoulut (Centria, KAMK ja Oamk) ovat sitoutuneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista. Ohjeeseen sitoutuneiden organisaatioiden tulee huolehtia, että tutkijat tuntevat tutkimusetiikkaan ja eettiseen ennakkoarviointiin liittyvät ohjeet ja niitä noudatetaan (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019). Tätä edistääkseen ammattikorkeakoulut perustivat yhteisen ihmistieteiden eettisen toimikunnan vuonna 2024. Tämä alueellinen yhteistyö vastaa tarpeeseen tarjota ammattikorkeakoulujen tutkijoille rakenteellinen ja asiantunteva tuki eettisten kysymysten käsittelyyn sekä tutkimusten eettiseen ennakkoarviointiin. Toimikunta toimii Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden mukaisesti (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019) ja tukee erityisesti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistoimintaa, jossa tutkimusasetelmat voivat poiketa perinteisestä akateemisesta tutkimuksesta.

Toimikunta tekee eettistä ennakkoarviointia sellaisille tutkimusasetelmille, joiden ennakkoarvioinnista ei säädetä lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1.11.1999/488). Nämä kohdistuvat humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden lisäksi esimerkiksi ihmiseen kohdistuvaan luonnontieteellisen ja tekniikan alan tutkimukseen, taiteelliseen tutkimukseen ja joissain tapauksissa myös ihmiseen kohdistuvaan, ei-kajoavaan terveys-tai lääketieteelliseen tutkimukseen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019).

Toimikunta antaa eettisiä ennakkoarviointilausuntoja ennen aineistonkeruun aloittamista tutkimuksiin, jotka liittyvät Centrian, KAMK:n ja Oamk:n TKI-toimintaan tai alemman korkeakoulututkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön. Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytetöissä tutkimusasetelman tulee olla siis sellainen, ettei eettistä ennakkoarviointia tarvita. YAMK-opinnäytetöissä lausuntopyynnön tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista tekevät opiskelija ja opinnäytetyön pääohjaaja yhdessä. TKI-toiminnan osalta kehittämis- tai tutkimushankkeen valmistelijan tai valmistelutyöryhmän tulee arvioida, onko tavoitteena toteuttaa tutkimusta, jossa eettinen ennakkoarviointi on tarpeellinen. Vaikka tutkimus ei edellyttäisi eettistä ennakkoarviointia, tulee kaikissa tutkimussuunnitelmissa kuvata tutkimuseettiset periaatteet ja valinnat (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019).

Tutkijoiden vastuulla on noudattaa ihmistieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita ja tarvittaessa pyytää ihmistieteiden eettisen toimikunnan lausunto ennen tutkimuksen aloittamista. Tämän laiminlyönti voi täyttää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen tunnusmerkit. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019, 2023a.) Mikäli tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on tarpeen, tutkija esittää perustelut lausunnon pyytämiselle sekä kokoaa tarvittavan dokumentaation, kuten tutkimussuunnitelman, aineistonhallintasuunnitelman, tietosuojaselosteen ja osallistujainformaation, ja toimittaa ne toimikunnalle arvioitavaksi. Lausuntopyynnön laatiminen vaatii tutkijalta paneutumista ja huolellisuutta.

Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan, miten tutkimuksen toteuttamisessa tai sen tuloksissa on ennakoitu tutkittaville, heidän läheisilleen ja tutkijalle itselleen mahdollisesti aiheutuvat haitat, vahingot tai riskit sekä miten nämä tutkimuksessa estetään tai minimoidaan (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019). Toimikunta tarkastelee tutkimusasetelman eettisyyttä ja arvioi esimerkiksi millä tavalla tutkimukseen osallistuvia informoidaan tutkimuksesta ja sen sisällöstä, miten tietoon perustuva suostumus ja osallistumisen vapaaehtoisuus varmistetaan sekä miten tutkimukseen osallistuvien yksityisyys turvataan ja henkilötiedot suojataan.

Annettu ennakkoarviointilausunto voi olla joko myönteinen tai myönteinen ehdollisena, jolloin toimikunta esittää tutkimuksen toteuttamissuunnitelmaan korjausvaatimuksia. Lisäksi lausunto voi olla kielteinen, jolloin tutkimussuunnitelmaan annetaan myös korjausvaatimuksia. Toimikunnan antama lausunto on maksuton ja julkinen, ellei salassapitoon ole perusteltua syytä. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019.) Jos tutkija ei noudata saamansa lausunnon ohjeistusta, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023a). On tärkeää ymmärtää, että lausunto ei ole tutkimuslupa, vaan tutkijaa velvoittava ohjeistus, joka tukee tutkimuksen eettistä toteutusta. Eettinen ennakkoarviointi ei siirrä vastuuta tutkimuksen eettisyydestä eettiselle toimikunnalle, vaan vastuu on aina tutkijalla itsellään (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019).

Toimikunnan jäsenet edustavat kaikkia kolmea korkeakoulua ja omaavat asiantuntemusta ihmistieteellisistä tutkimusmenetelmistä, tutkimusetiikasta ja lainsäädännöstä. Toimikunnan varsinaisten jäsenten lisäksi siihen kuuluvat ammattikorkeakoulujen tutkimusetiikan tukihenkilöt, jotka eivät osallistu lausuntopyyntöjen käsittelyyn, mutta muutoin edistävät osaltaan hyvää tieteellistä käytäntöä tukien toimikunnan jäseniä yleisissä tutkimuseettisissä kysymyksissä. Tarvittaessa toimikunta voi kutsua arviointiin mukaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita, mikä mahdollistaa monialaisen ja kontekstuaalisen arvioinnin. Tämä on erityisen tärkeää, kun tutkimus kohdistuu sensitiivisiin aiheisiin tai erityisryhmiin.

Toimikunta toimii omalta osaltaan myös tutkimuseettisen kulttuurin kehittäjänä ammattikorkeakouluissa muun muassa tiedottaen eettisistä käytännöistä (Centria-ammattikorkeakoulu 2025; Kajaanin ammattikorkeakoulu 2025; Oulun ammattikorkeakoulu). Tämä asiantuntijatuki on erityisen arvokasta tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa eettiset kysymykset voivat olla monimutkaisia ja kontekstisidonnaisia. Viimeisimpänä tutkimuseettistä toimintaa edistävänä toimena voidaan nostaa esimerkkinä esille toimikunnan laatima lausunto keväällä 2026 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaan suositukseen ”Tekoälyn käyttö tutkimuksessa: hyvä tieteellinen käytäntö ja eettiset periaatteet” (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2026a, 2026b). Toimikunnan monialainen asiantuntijuus tuki suosituksen kommentointia eri näkökulmat huomioiden ja mahdollisti kattavan lausunnon laadinnan suosituksen kehittämisen tueksi Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.

Toimikunta on iältään vielä kohtuullisen tuore ja käynnistämässä vasta toisen kaksivuotisen toimintakautensa. Toimintansa alussa toimikunta on linjannut yhteisistä toimintakäytännöistä, päätöksentekoprosessista, työnjaosta ja viestinnästä. Toimikunta kehittää toimintatapojaan hyödyntämällä itsearviointia sekä seuraamalla prosessejaan muun muassa tilastoimalla lausuntohakemusten ja annettujen lausuntojen käsittelyä. Yhteinen ihmistieteiden eettinen toimikunta on konkreettinen esimerkki siitä, miten ammattikorkeakoulut voivat yhdessä kehittää tutkimuksen laatua ja vastuullisuutta. Toiminta tarjoaa tutkijoille rakenteellisen tuen eettisten kysymysten käsittelyyn ja vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.