Sami Sarlin
Simo Hakala
Marika Hautala
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125617
Miten robottien ohjelmoinnista tehdään helpompaa, ja miksi sillä on väliä? Uudet virtuaaliteknologiat ja digitaaliset kaksoset avaavat mahdollisuuksia intuitiiviseen ohjelmointiin, simulointiin ja keskeytyksettömän tuotannon kehittämiseen.
Jatka lukemista ”Intuitiivista robottiohjelmointia virtuaaliteknologioilla ja digitaalisilla kaksosilla”
Janne Pelo
Simo Hakala
Pekka Haapala
Sami Sarlin
Harri Liias
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125618
Yhteistyörobotiikalla voidaan nopeuttaa ja helpottaa hitsaajan työtä. Hitsaus on yhteistyörobotiikan täyden hyödyn saannin kannalta usein haasteellinen prosessi, mutta käyttömahdollisuuksia kuitenkin riittää.
Jatka lukemista ”HEMIC-hankkeessa älykkäät teknologiat ja metallialan yritykset kohtasivat toisensa ”
Teija Honkonen
Hanna-Mari Pesonen
Piia Hyvämäki
Hanna Lähde
Mira Oinas-Mäenalanen
Reetta Saarnio
Anniina Tohmola
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125619
Tässä artikkelissa kuvaamme TKI-hankkeessa tuotetun verkko-oppimateriaalin ja digitaalisten osaamismerkkien kehittämisprosessia. Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa GeroDigi-hanketta, jossa on tuotettu avointa gerontologisen hoitotyön oppimateriaalia sekä osaamista osoittavia osaamismerkkejä. Tavoitteena on ollut vahvistaa hoitotyöntekijöiden osaamista joustavin oppimisratkaisuin.
Jatka lukemista ”Kokemuksia verkko-oppimateriaalin tuottamisesta ja osaamismerkkien kehittämisestä TKI-hankkeessa”
Anni-Maija Viitasaari
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125620
Työelämässä menestyminen rakentuu ennen kaikkea asenteesta, motivaatiosta ja halusta oppia uutta. Yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkostot muodostavat perustan, jonka varaan onnistuminen käytännössä rakentuu. Jatkuva oppiminen, kehittämiseen sitoutuminen ja tiivis yhteys koulutuksen ja työelämän välillä varmistavat osaamisen ajantasaisuuden ja sujuvat urapolut.
Jatka lukemista ”Yhdessä tehden – työn tuottavuus syntyy ihmisistä”
Kati Hyvönen
Miikka Silén
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125621
Tekoäly näkyy koko ajan opiskelussa ja työelämässä. Organisaatioissa ja yrityksissä laaditaan ohjeistuksia ja tekoälystrategioita. Tekoäly on nopeasti tunkeutunut arkeen ja työkaluksi myös työnhakuun. Se voi auttaa työnhakijaa jäsentämään hakemustaan, sanoittamaan osaamistaan, tulkitsemaan työpaikkailmoituksia ja valmistautumaan haastatteluihin. Mutta millaista on tekoälyosaaminen niillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella juuri nyt? Entä jos opiskeluaikana ei vielä puhuttu tekoälystä?
Jatka lukemista ”Tekoälyn imuun”
Tero Tuohimetsä
Hanna Mäkitalo
Markus Kiviniemi
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125622
Teollisen rakentamisen osaamisen kehittäminen (TROK) -hankkeen keskiössä on löytää käytännön keinoja teollisessa rakentamisessa käytetyistä toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää talonrakentamisen alalla toimivissa yrityksissä lisäten niiden tehokkuutta ja tuloksentekokykyä.
Jatka lukemista ”Pohjois-Suomen yritysten teollisen rakentamisen lähtötasokuvaus”
Satu Kauppinen
Leena Toivanen
Leni Forsberg
Antti Vainionpää
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125623
Data on yrityksille ja organisaatioille tärkeää aineetonta pääomaa. Datalähteitä tunnistetaan ja dataa kerätään suuria määriä, mutta ilman selkeää arvonmääritystä, tuotteistamista tai datastrategiaa sen liiketoimintapotentiaali jää hyödyntämättä. Tätä haastetta helpottamaan on Datapääoma-hankkeessa kehitetty Datataloustyökalu tueksi dataosaamisen, kumppanuuksien ja datan liiketoimintapotentiaalin arviointiin. Tässä artikkelissa avaamme työkalun kehitysprosessia ja esittelemme esimerkkitapausten kautta sen toimintaa.
Jatka lukemista ”Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla”
Virve Antinoja
Katriina Veikkolainen
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125624
Centria-ammattikorkeakoulun italialainen UNIgreen-allianssikumppani Università degli studi di Modena e Reggio Emilia järjesti huhtikuussa 2026 kansainvälisen tapaamisen, jonka innoittamina pohdimme tässä artikkelissa kielten ja viestinnän opetusta akateemisesta ja ammatillisesta näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Kielten ja viestinnän opetus korkeakouluissa: näkökulmia yhteistyöhön, osaamiseen ja tulevaisuuteen”
Tom Tuunainen
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125625
Autonomisista ajoneuvoista löytyvät navigointijärjestelmät ovat keskeisiä osia itseohjautuvaa liikennettä. Ne mahdollistavat ajoneuvojen toiminnan ilman ihmisen läsnäoloa, samalla kun ne parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Autonomisten navigointijärjestelmien sidokset muun muassa ajoneuvojen sensoreihin, tietoverkkoihin ja algoritmeihin tekevät näistä työkaluista kuitenkin haavoittuvia kyberhyökkäyksille. Nämä saattavat onnistuessaan aiheuttaa vakavia seurauksia itse ajoneuvolle, mutta myös ympäröivälle liikenteelle. Tähänkin tilanteeseen löytyy kuitenkin onneksi ratkaisuja.
Jatka lukemista ”Navigointijärjestelmien kyberturvallisuus”
Karin Kallis
Eija Kärkinen
Lasse Penttinen
Anne Prest
Aki Suokko
https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125626
Lukuvuonna 2025–2026 Centria-ammattikorkeakoulussa tarjottiin ensimmäistä kertaa opettajille mahdollisuus saada vertaispalautetta pedakehittäjiltä yhdestä omavalintaisesta opintojaksosta. Pedakehittäjinä toimivat kyseiseen tehtävään valitut Centrian opettajat, jotka mentorin roolissa antoivat rakentavaa palautetta kullekin opettajalle omavalintaisen opintojakson Itslearning-työtilasta. Palautteen tarkoituksena oli kehittää opintojaksoja pedagogisesti toimivampaan suuntaan. Palaute annettiin kirjallisesti ja suullisesti yhteisen arviointilomakkeen pohjalta. Palautetilaisuus oli keskustelunomainen, eikä kyse ollut arvioinnista.
Jatka lukemista ”Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla”
