Kokemuksia verkko-oppimateriaalin tuottamisesta ja osaamismerkkien kehittämisestä TKI-hankkeessa

Hoitaja-aiheinen kuvituskuva, jossa näkyy jatkuvaa oppimista symboloivia merkkejä sekä rahoittajan logot.

Teija Honkonen
Hanna-Mari Pesonen
Piia Hyvämäki
Hanna Lähde
Mira Oinas-Mäenalanen
Reetta Saarnio
Anniina Tohmola

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125619

Hoitaja-aiheinen kuvituskuva, jossa näkyy jatkuvaa oppimista symboloivia merkkejä sekä rahoittajan logot.

Tässä artikkelissa kuvaamme TKI-hankkeessa tuotetun verkko-oppimateriaalin ja digitaalisten osaamismerkkien kehittämisprosessia. Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa GeroDigi-hanketta, jossa on tuotettu avointa gerontologisen hoitotyön oppimateriaalia sekä osaamista osoittavia osaamismerkkejä. Tavoitteena on ollut vahvistaa hoitotyöntekijöiden osaamista joustavin oppimisratkaisuin.

Jatka lukemista ”Kokemuksia verkko-oppimateriaalin tuottamisesta ja osaamismerkkien kehittämisestä TKI-hankkeessa”

Yhdessä tehden – työn tuottavuus syntyy ihmisistä

Anni-Maija Viitasaari

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125620

Työelämässä menestyminen rakentuu ennen kaikkea asenteesta, motivaatiosta ja halusta oppia uutta. Yhteistyötaidot, vuorovaikutus ja verkostot muodostavat perustan, jonka varaan onnistuminen käytännössä rakentuu. Jatkuva oppiminen, kehittämiseen sitoutuminen ja tiivis yhteys koulutuksen ja työelämän välillä varmistavat osaamisen ajantasaisuuden ja sujuvat urapolut.

Jatka lukemista ”Yhdessä tehden – työn tuottavuus syntyy ihmisistä”

Tekoälyn imuun

Avaruutta, jossa näkyy tähtiä ja planeettoja. Kuvan päällä on tekstilaatikko, jossa lukee Ammatin imuun, sekä navigointiviivoja ja ikoneita. Kuvan alareunassa on Euroopan unionin osarahoittama -logo ja Elinvoimakeskuksen logo.

Kati Hyvönen
Miikka Silén

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125621

Avaruutta, jossa näkyy tähtiä ja planeettoja. Kuvan päällä on tekstilaatikko, jossa lukee Ammatin imuun, sekä navigointiviivoja ja ikoneita. Kuvan alareunassa on Euroopan unionin osarahoittama -logo ja Elinvoimakeskuksen logo.

Tekoäly näkyy koko ajan opiskelussa ja työelämässä. Organisaatioissa ja yrityksissä laaditaan ohjeistuksia ja tekoälystrategioita. Tekoäly on nopeasti tunkeutunut arkeen ja työkaluksi myös työnhakuun. Se voi auttaa työnhakijaa jäsentämään hakemustaan, sanoittamaan osaamistaan, tulkitsemaan työpaikkailmoituksia ja valmistautumaan haastatteluihin. Mutta millaista on tekoälyosaaminen niillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella juuri nyt? Entä jos opiskeluaikana ei vielä puhuttu tekoälystä?

Jatka lukemista ”Tekoälyn imuun”

Pohjois-Suomen yritysten teollisen rakentamisen lähtötasokuvaus

Kuvituskuva/artikkelikuva.

Tero Tuohimetsä
Hanna Mäkitalo
Markus Kiviniemi

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125622

Kuvituskuva/artikkelikuva.

Teollisen rakentamisen osaamisen kehittäminen (TROK) -hankkeen keskiössä on löytää käytännön keinoja teollisessa rakentamisessa käytetyistä toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää talonrakentamisen alalla toimivissa yrityksissä lisäten niiden tehokkuutta ja tuloksentekokykyä.

Jatka lukemista ”Pohjois-Suomen yritysten teollisen rakentamisen lähtötasokuvaus”

Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla

Kansikuvana artikkelille on kuva hankkeessa tuotetusta Datataloustyökaluportaalista.

Satu Kauppinen
Leena Toivanen
Leni Forsberg
Antti Vainionpää

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125623

Kansikuvana artikkelille on kuva hankkeessa tuotetusta Datataloustyökaluportaalista.

Data on yrityksille ja organisaatioille tärkeää aineetonta pääomaa. Datalähteitä tunnistetaan ja dataa kerätään suuria määriä, mutta ilman selkeää arvonmääritystä, tuotteistamista tai datastrategiaa sen liiketoimintapotentiaali jää hyödyntämättä. Tätä haastetta helpottamaan on Datapääoma-hankkeessa kehitetty Datataloustyökalu tueksi dataosaamisen, kumppanuuksien ja datan liiketoimintapotentiaalin arviointiin. Tässä artikkelissa avaamme työkalun kehitysprosessia ja esittelemme esimerkkitapausten kautta sen toimintaa.

Jatka lukemista ”Datan arvo näkyväksi datataloustyökalun avulla”

Kielten ja viestinnän opetus korkeakouluissa: näkökulmia yhteistyöhön, osaamiseen ja tulevaisuuteen

Kuvassa on Padiglione Buccola, Unimore-yliopiston rakennus

Virve Antinoja
Katriina Veikkolainen

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125624

Kuvassa on Padiglione Buccola, Unimore-yliopiston rakennus

Centria-ammattikorkeakoulun italialainen UNIgreen-allianssikumppani Università degli studi di Modena e Reggio Emilia järjesti huhtikuussa 2026 kansainvälisen tapaamisen, jonka innoittamina pohdimme tässä artikkelissa kielten ja viestinnän opetusta akateemisesta ja ammatillisesta näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Kielten ja viestinnän opetus korkeakouluissa: näkökulmia yhteistyöhön, osaamiseen ja tulevaisuuteen”

Navigointijärjestelmien kyberturvallisuus

Tom Tuunainen

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125625

Autonomisista ajoneuvoista löytyvät navigointijärjestelmät ovat keskeisiä osia itseohjautuvaa liikennettä. Ne mahdollistavat ajoneuvojen toiminnan ilman ihmisen läsnäoloa, samalla kun ne parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Autonomisten navigointijärjestelmien sidokset muun muassa ajoneuvojen sensoreihin, tietoverkkoihin ja algoritmeihin tekevät näistä työkaluista kuitenkin haavoittuvia kyberhyökkäyksille. Nämä saattavat onnistuessaan aiheuttaa vakavia seurauksia itse ajoneuvolle, mutta myös ympäröivälle liikenteelle. Tähänkin tilanteeseen löytyy kuitenkin onneksi ratkaisuja.

Jatka lukemista ”Navigointijärjestelmien kyberturvallisuus”

Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla

Karin Kallis
Eija Kärkinen
Lasse Penttinen
Anne Prest
Aki Suokko

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125626

Lukuvuonna 2025–2026 Centria-ammattikorkeakoulussa tarjottiin ensimmäistä kertaa opettajille mahdollisuus saada vertaispalautetta pedakehittäjiltä yhdestä omavalintaisesta opintojaksosta. Pedakehittäjinä toimivat kyseiseen tehtävään valitut Centrian opettajat, jotka mentorin roolissa antoivat rakentavaa palautetta kullekin opettajalle omavalintaisen opintojakson Itslearning-työtilasta. Palautteen tarkoituksena oli kehittää opintojaksoja pedagogisesti toimivampaan suuntaan. Palaute annettiin kirjallisesti ja suullisesti yhteisen arviointilomakkeen pohjalta. Palautetilaisuus oli keskustelunomainen, eikä kyse ollut arvioinnista.

Jatka lukemista ”Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla”

Simulaatiosta todelliseen maailmaan hybridijärjestelmän avulla

renewable energy background with green energy as wind turbines and solar panels

Antti Pilvilampi
Ville Peltola
Hanna Kenakkala

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125627

renewable energy background with green energy as wind turbines and solar panels

Nykyään energiaomavaraisuus talouksissa ja organisaatioissa on tärkeää. Hybridijärjestelmillä voi omavaraisuutta parantaa käyttämällä useampaa, toisiaan täydentävää energiamuotoa. Eri energianlähteitä yhdistämällä vahvistetaan koko järjestelmän tehokkuutta ja pienennetään energianlähteiden heikkouksia sekä simulaation avulla voidaan arvioida kokonaisuutta ennen toteutuksen aloitusta.

Jatka lukemista ”Simulaatiosta todelliseen maailmaan hybridijärjestelmän avulla”

ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeesta osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoittelunohjaukseen

Artikkelin kansikuva, jossa on rahoittajan ja hankkeen logot.

Hanna-Mari Pesonen
Katja Heikkiniemi

https://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20260914125628

Artikkelin kansikuva, jossa on rahoittajan ja hankkeen logot.

Riittävä ammatillinen suomen kielen taito edistää kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työelämävalmiuksia ja sopeutumista työyhteisöihin. Se on myös merkityksellinen ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta. Kieli- ja kulttuuritietoisen harjoittelunohjauksen kehittäminen on keskeistä opiskelijoiden oppimisen ja työllistymisen kannalta, mihin ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeessa vastataan vahvistamalla harjoittelunohjaajien osaamista ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Jatka lukemista ”ProHarkka Pohjois-Suomi -hankkeesta osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoittelunohjaukseen”