Jari Pihlajamäki
Marika Hautala
Ajovoima-akkujen kierrätys on nousemassa keskeiseksi osaksi kestävää liikennettä ja kiertotaloutta. Uutena tulevaisuuden alana se vaatii tuekseen tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta kierrättäminen ja uusiokäyttö saadaan toimimaan tehokkaasti. Vaikka teknologisia ratkaisuja on jo olemassa, kierrätysinfrastruktuuri on vasta kehittymässä, ja merkittäviä investointeja odotetaan siinä vaiheessa, kun akkujäte alkaa muodostua laajamittaisemmaksi haasteeksi. EVASIMU toimii esimerkkinä ajovoima-akkujen kierrätykseen erikoistuneesta hankkeesta, joka tukee myös alueellisten kierrätysratkaisujen kehittämistä. Paikalliset ratkaisut vähentävät kuljetustarvetta ja tukevat vihreää siirtymää.
Sähköauton ajovoima-akku toimii voimanlähteenä, joka mahdollistaa erilaisten ajoneuvojen, kuten henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen, liikuttamisen sähkö- tai hybridikäytössä. Sähköautoissa käytetään perinteisiä lyijyakkuja käyttövoima-akkuina polttomoottoriautojen tapaan antamaan virtaa moottorin sähköiseen käynnistykseen ja auton muihin sähköjärjestelmiin, kuten valoihin ja viihdejärjestelmään. Ajovoima-akkuina käytettävät suuret akut ovat tyypiltään litiumioniakkuja.
Fortum Battery Recycling Oy:ssä IT-johtajana työskentelevän Anssi Airaksen mukaan Euroopan täyttyminen kierrättämättömillä akuilla on suuri tulevaisuuden haaste. Tällä hän ei tarkoita pelkästään ajovoima-akkuja vaan myös sähköenergian keräämistä varten perustettuja akkuenergiavarastoja. (Lapinlampi 2025.) Akkujen kysyntä tulee kasvamaan 14-kertaiseksi vuosien 2018 ja 2030 välillä (Ympäristöministeriö 2023).
Sähköisen liikenteen yleistyessä on entistä tärkeämpää huolehtia ajovoima-akkujen oikeanlaisesta kierrätyksestä. Euroopan unionin akkuasetuksen mukaan kannettavien akkujen ja paristojen keräystavoite nousee ensin 63 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, minkä jälkeen tavoitetta korotetaan 73 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uuden lain soveltaminen astui voimaan helmikuussa 2024. (Kolehmainen 2025.) Keräystavoitteella tuetaan raaka-aineketjun kestävyyttä (Ympäristöministeriö 2023). Vuoden 2025 keväällä julkaistiin uusi Euroopan komission delegoitu asetus, jolla ohjataan kierrätettävien akkumateriaalien talteenottoa ja siihen liittyviä todentamis- ja asiakirjamenettelyjä. Delegoitu asetus täydentää aikaisempaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU 2023/1542). (Euroopan unioni 2025.)
Erityisesti Aasiasta peräisin oleville LFP-akuille (litium-rautafosfaatti) ei ole Euroopassa varsinaista kierrätystoimijaa, sillä alasta ei ole onnistuttu muodostamaan kannattavaa liiketoimintaa. Kierrätyksestä aiheutuvat kustannukset ylittävät usein kierrätyksessä saatavan metallin arvon. Musta massa, joka on akkujen murskaamisesta syntyvää materiaalia, sisältää merkittäviä määriä litiumia. Sen talteenotto on kuitenkin haastavaa ja vaatii kehittyneitä kierrätysprosesseja, jotta arvokkaat metallit saadaan talteen.Käsittely tuottaa runsaasti ongelmajätettä, jonka hävittäminen on kallista. Vaikka sähköautojen valmistus ja hankinta on nykyään edullisempaa, kierrätyksen teknisiä ja taloudellisia haasteita ei ole vielä onnistuttu ratkaisemaan. (Lapinlampi 2025.)
LFP-akkujen second life -käyttö energiavarastoina voi olla kiinnostava ja kannattava vaihtoehto tulevaisuudessa, kun akut poistuvat ajoneuvokäytöstä. Nykytilanteessa käytöstä poistuvista litiumioniakuista ei ole taloudellisesti perusteltua rakentaa energiavarastoja, sillä uusia LFP-akkuja ja -moduuleita on saatavilla runsaasti ja ne ovat suhteellisen edullisia. Litiumioniakut taas kierrätetään mieluummin raaka-aineiksi arvokkaiden materiaalien vuoksi. LFP-akkujen sisältämät kaivannaiset ovat myös yleisempiä ja vähemmän kiinnostavia talteenoton kannalta. Second life -vaiheessa ajoneuvokäytöstä poistuvien LFP-akkujen kierrätys elinkaaren lopussa voi kuitenkin olla haasteellista, ellei selkeää tarvetta kierrättämiselle löydy. (Caldani, Macchiarelli, Unger & Olsen 2024.)
Akkuasetuksen toteutuma riippuu siitä, kuinka hyvin kaikki ketjun toimijat raaka-aineiden louhinnasta kierrätykseen sitoutuvat tavoitteiden saavuttamiseen. Edetäkseen johtoasemaan globaaleilla markkinoilla eurooppalainen akkuvalmistus ja kierrätys tarvitsevat tuekseen tutkimusta ja kehitystä. (Savolainen 2025.)
Ajovoima-akkujen kierrätykseen erikoistunut EVASIMU-hanke
Muutama vuosi sitten Centria-ammattikorkeakoulussa tunnistettiin tarve akkuteknologioiden tutkimukselle, mikä johti ajovoima-akkujen uusiokäytön tutkimuksen aloittamiseen useammassa hankkeessa. Tässä artikkelissa EVASIMU (EV-akkujen kierrätyksen ja logistiikan tehostaminen simulaatioilla) toimii esimerkkinä ajovoima-akkujen kierrätykseen erikoistuneesta hankkeesta. Se keskittyy robotiikan simulaatiomenetelmien kehittämiseen. Ne voivat myös auttaa vastaamaan ajovoima-akkujen uusiokäyttöön, kierrätykseen ja logistiikkaan liittyviin haasteisiin. Hankkeessa tutkitaan menetelmiä, joiden avulla voidaan luoda 3D-virtuaaliympäristöjä robotiikan simulaatioalustoiksi. Näissä ympäristöissä simuloidaan monipuolisesti akkujen purkamista, korjaamista ja kierrätystä useilla robottimalleilla. EVASIMU-hankkeen toimenpiteet voivat edistää kestävämpää ja tehokkaampaa sähköautojen akkujen elinkaaren hallintaa, joka tukee vihreää siirtymää.
EVASIMU-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa alueellisten toimijoiden osaamista ja ymmärrystä XR- ja simulaatioteknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä madaltaa kynnystä hyödyntää teknologioita liiketoiminnan kehittämisessä. Teknologioiden käyttöönotto voi edistää yritysten kykyä tunnistaa ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi akkuvarastojen ja muun paikallisen energiainfrastruktuurin ympärillä. Näin tuetaan alueen elinkeinoelämän sopeutumista ja uudistumista tilanteessa, jossa perinteisen turvetuotannon väistyminen ja uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuulivoiman, kasvu avaa uusia mahdollisuuksia maankäytölle ja yritystoiminnalle. Tämä toteutetaan kokoamalla ajankohtaista tietoa sähköiseen liikenteeseen liittyvistä säädöksistä ja teknisistä edellytyksistä sekä madaltamalla kynnystä liiketoiminnan aloittamiseen.
Hyvänä esimerkkinä akkujen elinkaaren hallinnasta niiden elinikää pidentämällä on Kokkolan Autohuollon palvelu, joka tarjoaa sähköauton akkujen korjausta ja huoltoa. Kokkolan Autohuollon omistaja Jesse Haapalan mukaan korjattavien sähköautojen määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti, vaikka Suomen akkujen osuus maailman markkinoista on verrattain pieni. Haapala kehottaa pienempiä korjaamoja tutustumaan ajovoima-akkuihin ja kerryttämään niiden korjaus- ja huolto-osaamista tulevaisuuden tarpeen ratkaisemiseksi. Vaikka se vaatisikin yksityisyrittäjältä omia ponnisteluja, se on sijoitus tulevaisuuteen. Itsenäisiä korkeajännitetöihin pystyviä korjaamoja on maassa vasta parisen kymmentä. (Juntunen 2025.)
Akun purkamisen virtuaaliympäristöjä Unity-pelimoottoria hyödyntäen
Jo hankkeen alkumetreillä tunnistettiin mahdollisuus kehittää akun purkamisen 3D-virtuaaliympäristöjä Unity-pelimoottoria hyödyntäen. Kehitystyötä varten hankittiin Realvirtual.io-sovellus, joka toimii kyseisen pelimoottorisovelluksen päällä. Liitännäinen yhdistää todellisessa ympäristössä olevan oikean robotin pelimoottorilla käytettävään virtuaaliseen vastineeseen. 3D-mallintamalla luotuun VR-ympäristöön voidaan tuoda lukuisia eri valmistajien 3D-malleja roboteista, joiden toiminnallisuudet vastaavat täysin todellisten robottien ominaisuuksia, kuten liikeratoja, nopeuksia ja muita teknisiä parametreja. Virtuaalisessa testiympäristössä voidaan suunnitella ja simuloida tehtäviä ja toimintoja roboteille realistiseen käyttöympäristöön – joko nykyistä tai tulevaa toimintaympäristöä varten.
Pelimoottorilla toimivassa sovelluksessa robottien liikeratoja voidaan suunnitella ja testata periaatteessa ilman varsinaista ohjelmointi- tai käyttöosaamista. Sovelluksen avulla oikea robotti voidaan saada toistamaan simuloituja toimintoja ja liikeratoja todellisessa ympäristössä, mikä tukee suunnittelua, testausta ja käyttöönottoa tehokkaasti.
Realvirtual.io-sovellus otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Robo3D-laboratorion yhteydessä olevasta akkujen robotisoituun purkuun käytettävästä tilasta ja siellä olevasta robottisolusta oli tuotettu virtuaalinen akunpurkuympäristö yhteistyössä RECIRCULATE-hankkeen kanssa. Sovellusta päästiin hyödyntämään laajemmin myös Robo3D-laboratorion virtuaalisen 3D-mallin toteuttamisen aikana. Malli käsittää useita robotteja. Sovelluksen avulla saadaan useampi robotti toimimaan yhtäaikaisesti. Akkujen virtuaalimallit, joilla purkutyötä simuloidaan, on luotu skannaamalla oikeita akkuja 3D-skannerilla samalla, kun ne on purettu vaiheittain. Skannauksesta saatujen 3D-pistepilvimallien päälle on sen jälkeen tehty uudelleenmallinnus.
Ajovoima-akkujen kierrätys tulevaisuudessa
Suomessa sähköautojen yleistyminen on ollut hidasta, eikä niiden määrä ole vielä kovin suuri. Sähköautojen lukumäärä korreloi usein akkujen kierrätysmateriaalin määrän kanssa. Joissain maissa akkujen kierrätettävä materiaali suhteutuu jopa suoraan väkilukuun. Kierrätettävän, ajovoima-akuista peräisin olevan akkumateriaalin määrään vaikuttaa yllättävän paljon kunkin valtion tukipolitiikka sähköautojen hankinnassa. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa. Kierrätettävät materiaalimäärät ovat suurimmat maissa, joissa sähköautoilua on tuettu voimakkaasti. Suomessa akkujen kierrätettävän materiaalin huippu tulee näkymään vasta noin 10–15 vuoden kuluttua. Sähköauton akku, joka myydään tänään, muuttuu jätteeksi vasta noin 20–40 vuoden kuluttua.
Fortum Battery Recycling Oy:n IT-johtaja Anssi Airaksen mukaan ajovoima-akkujen kiertotaloudessa on vielä runsaasti kehityspotentiaalia. Hän pohtii akkujen kierrättämistä useammasta näkökulmasta. Merkittävämpi rahoitus kierrätyksen kehittämiseen ohjautuu luultavimmin vasta siinä vaiheessa, kun akkujäte alkaa muodostua konkreettiseksi ongelmaksi. Tuolloin syntyy todennäköisesti uusia innovaatioita tilanteen ratkaisemiseksi. Kierrätys tulisi kuitenkin pystyä toteuttamaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja lähellä syntypaikkaa sen sijaan, että akkuja kuljetetaan pitkiä matkoja jätejalostamoihin. Akkujen kustannustehokas kerääminen on haastavaa, mutta juuri siksi paikalliset ja kestävät ratkaisut ovat entistä tärkeämpiä. Onneksi alalla tapahtuu jatkuvaa kehitystä ja tietoisuus kiertotalouden merkityksestä kasvaa. (Lapinlampi 2025.)
EVASIMU-hanke pyrkii omalta osaltaan välittämään ja levittämään tietoa, jota hankkeessa kootaan ja tuotetaan, ja tukemaan siten alan kehitystä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä kiertotalouden mahdollisuuksista ja tuoda esiin käytännönläheisiä näkökulmia, jotka voivat tukea päätöksentekoa ja toimintaa eri tasoilla.
Luotuun 3D-ympäristöön on simuloitu erilaisten robottien toiminnallisuutta. Pistepilvestä mallinnetun laboratorioympäristön lisäksi simulaatioon on tuotu skannattu ja 3D-mallinnettu sähköauton akku. Video: Anttoni Porri 2024.
EVASIMU-hanke on osa Centria Robotiikka ja tekoäly -kärkitutkimusryhmässä tapahtuvaa tiimityötä. Rahoituksesta vastaavat Euroopan unioni ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Yhteistyötä tehdään RECIRCULATE-hankkeen lisäksi Oulun yliopiston AKILIT-hankkeen kanssa. Hankekumppaneiden yhteisenä tavoitteena on kehittää akkuteknologian uudelleenkäytön tutkimus- ja kehitysympäristöjä.
Lähteet
Caldani, S. Macchiarelli, I., Unger, B. & Olsen, O. 2024. Second life. Maximizing lifecycle value of ev batteries. Challenges & opportunities of repurposing. Saatavissa: https://www.adlittle.com/sites/default/files/viewpoints/ADL_Second_life_EV_batteries_2024.pdf. Viitattu 2.9.2025.
Euroopan unioni. 2025. EURLEX, Komission Delegoitu asetus (EU) 2025/606. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32025R0606. Viitattu 27.8.2025.
Juntunen, E. 2025. Maalaisjärkinen autokorjaaja. Helsingin Sanomat 6.1.2025. Saatavissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000010847506.html. Viitattu 1.7.2025.
Kolehmainen, A. 2025. Akkujen kierrätykseen on tulossa iso muutos. Talouselämä 11.3.2025. Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/akkujen-kierratykseen-on-tulossa-iso-muutos/75afca7b-602e-4a84-8298-a3c38017ef73. Viitattu 1.7.2025.
Lapinlampi, G. 2025. Signaali. #34 Eurooppa hukkuu sähköautojen akkuihin. Onko mitään tehtävissä? Vieraana Anssi Airas. Podcast. Saatavissa: https://open.spotify.com/episode/0K7z60TDlNsbD0JS5xvbFY?si=WuTEXWlFRVmdK82vvS4FvA&nd=1&dlsi=229894d5f2c64f1a. Viitattu 3.7.2025.
Savolainen, J. 2025. #Vieraskynä: Eurooppa tarvitsee kokonaisvaltaisen akkukierrätyksen ekosysteemin. Saatavissa: https://www.paristokierratys.fi/blog/2025/02/26/vieraskyna-eurooppa-tarvitsee-kokonaisvaltaisen-akkukierratyksen-ekosysteemin/. Viitattu 30.9.2025.
Suomen Autokierrätys. Sähköauton ajovoima-akkujen kierrätys. Saatavissa: https://autokierratys.fi/tietoa-auton-kierratyksesta/kierratysjarjestelma/sahkoauton-akkujen-kierratys/. Viitattu 2.7.2025.
Ympäristöministeriö. 2023. EU:n akkuasetus astuu tänään voimaan – pitkällä aikavälillä isoja muutoksia akkualalle. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/eu-n-akkuasetus-astuu-tanaan-voimaan-pitkalla-aikavalilla-isoja-muutoksia-akkualalle. Viitattu 2.7.2025.
Jari Pihlajamäki
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 570 0409
Marika Hautala
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 487 5812
