Uudelleenvalmistusalan ReMaTec-messut ja ICoR-konferenssi Amsterdamissa

Jonne Näkki

 

Kuva: Jonne Näkki.

Kesäkuussa 2019 järjestettiin Amsterdamissa uudelleenvalmistusalan ReMaTec-messut ja niiden yhteydessä ICoR-konferenssi, johon kirjoittaja kävi osallistumassa CINEMA-hankkeen puitteissa (hanke esiteltiin Centria Bulletinin edellisessä numerossa 2/2019). Matkan tavoitteena oli nähdä, minkälaisia näytteilleasettajia on uudelleenvalmistusalan messuilla ja minkälaisia esityksiä on alan konferenssissa. Erityinen mielenkiinto kohdistui uudelleenvalmistuksessa käytettäviin ainetta lisääviin menetelmiin, ts. pinnoitusmenetelmiin.

Amsterdam on Hollannin pääkaupunki, joka on tunnettu mm. kanavistaan, liberaalista ilmapiiristä ja arkkitehtuurista. Hollantilaiset ovat innokkaita pyöräilijöitä. Itse tein havainnon, että keskustan liepeillä sijaitsevan RAI-messukeskuksen ja hotellini välillä oli liikenteessä enemmän ihmisiä polkupyörillä kuin autoilla – risteyksissä oli vaarana jäädä pyöräilijälauman yliajamaksi. Tyypillistä amsterdamilaisille pyöräilijöille on se, että kaikki ajavat vartalo pystyasennossa pyörällä, jonka ohjaustangon kahvat suuntautuvat taaksepäin. Suuri osa pyöristä on lisäksi yksivaihteisia ja kukaan ei käytä pyöräilykypärää. Pyöräilykypärän käyttäminen lienee ei-coolia ja kypärättömyys ilmentää tavallaan myös hollantilaista liberaalia ilmapiiriä. Paikallisen nuorison suosikkipuuhaa lämpimän kesäillan viettämiseen näytti olevan veneily rauhallista vauhtia pienillä, 5 – 6 -metrisillä avoveneillä kaupungin kanavia pitkin virvokkeista ja toisten seurasta nauttien.

Myös kaupungin jätehuolto on selvästikin eri tavalla järjestetty kuin Suomessa. Jätesäkit, ja kaikki muu pois heitettävä tavara, lojuvat kadulla odottamassa jäteauton noutoa. Tämä muualla maailmassa varsin yleinen tapa voidaan nähdä myös yksinkertaistettuna kierrätyksenä, koska sohvan tai muun rojun voinee kuka tahansa halutessaan ottaa uudelleenkäyttöön.

Kuva 1: Esimerkki amsterdamilaisesta jätehuollosta – tai kierrätyksestä. Kuva: Jonne Näkki.

ReMaTec-messut

ReMaTec-messut esittäytyvät uudelleenvalmistusalan suurimpana tapahtumana. Messut järjestetään joka toinen vuosi Amsterdamin RAI-messukeskuksessa, jonka lisäksi Kiinassa Guangzhoussa järjestetään lokakuussa oma ReMaTec Asia -tapahtuma. Messujen järjestäjäorganisaationa toimii RAI Amsterdam, jonka nimi on lyhenne hollannin kielen sanoista: ”Rijwiel en Automobiel Industrie” (Wikipedia, 2019), suomeksi polkupyörä- ja autoteollisuus. Messujen tukijana toimivat lisäksi reman-organisaatiot, USA:ssa jo vuonna 1941 perustettu APRA (Auto Parts Remanufacturers Association) sekä reman-alan eurooppalainen kattojärjestö FIRM (Federation of Engine Manufacturers and Rebuilders).

Vuoden 2019 messut järjestettiin 23.- 25. kesäkuuta. Messuille oli varattu yksi noin Pirkkahallin kokoinen näyttelyhalli RAI-keskuksesta. Useita näyttelyhalleja sisältävässä RAI-keskuksessa oli samalla viikolla myös muita messuja tai tapahtumia, kuten Electric and Hybrid Marine World Expo 2019.

ReMaTec-messujen näytteilleasettajien listalla oli noin 240 näytteilleasettajaa. Näkyvimmin edustettuja maita olivat Puola (38 kpl), Saksa (29), Kiina (24), Italia (24), UK (23), Hollanti (18) ja USA (16). Tämän perusteella ainakin Euroopan suurin reman-maa näyttäisi siis olevan hieman yllättäen Puola. Myös Tsekistä, Ukrainasta ja Liettuasta oli muutamia näytteilleasettajia, sekä Eestistä, Valko-Venäjältä ja Bulgariasta kaikista yksi. Ruotsista oli kaksi ja Tanskasta kolme. Suomesta ei siis ollut yhtään näytteilleasettajaa.

ReMaTec-messujen näytteilleasettajat olivat enimmäkseen autonosien uudelleenvalmistajia. Paikalla oli myös sellaisia yrityksiä, jotka valmistavat uudelleenvalmistuksessa tarvittavia laitteita, kuten turboahdinten tasapainotuslaitteita. Useilla osastoilla oli esillä käytettyjä komponentteja, ns. ”aihioita” (engl. core), sekä näistä aihioista uudelleenvalmistettuja ajoneuvojen komponentteja, kuten turboahtimia, jarrusatuloita, vaihteistoja ja ohjausakseleita. Erityisesti turboja esiteltiin todella monella osastolla – ilmeisesti niiden uudelleenvalmistus on kannattavaa myös henkilöautojen kohdalla ja volyymit ovat suuria. Omaan autooni uusi turbo maksoi muutama vuosi sitten noin 1500 € ja kun se hajosi parin vuoden käytön jälkeen, uudelleenvalmistetun tai kunnostetun sai noin 400 €:lla. Tapahtumassa saksalaisen BorgWerner GmbH:n messuosastolla oli Audi V6-dieselmoottorin turboahtimen poikkileikkaus ennen ja jälkeen uudelleenvalmistuksen (Kuva 2). BorgWerner on melko suuri toimija alalla, ja sen kapasiteetti turboahdinten uudelleenvalmistuksessa on 300 000 kpl vuodessa (BorgWerner Inc. 2019).

Kuva 2: Audi V6 dieselmoottorin turboahdin ennen ja jälkeen uudelleenvalmistusta saksalaisen BorgWarner GmbH:n osastolla. Kuva: Jonne Näkki.

Useiden muiden komponenttien, kuten vaihteistojen tai varsinkin jarrusatuloiden osalta, uudelleenvalmistaminen muodostuu kannattavaksi ilmeisesti vasta raskaiden ajoneuvojen komponenteissa. Jarrusatuloiden uudelleenvalmistuksessa ei kuitenkaan käytetä pinnoittamista tms. ainetta lisääviä menetelmiä. Tämä tuli esille mm. saksalaisen, jarrusatuloita uudelleenvalmistavan yrityksen Knorr-Bremse Systeme GmbH:n osastolla. Liukupinnat jarrusatuloiden sisältä (Kuva 3) koneistetaan ja sisälle vaihdetaan uudet liukupintojen vastinpalat. Knorr-Bremse Systeme voitti messuilla myös vuoden uudelleenvalmistaja -palkinnon osiossa ”paras reman-prosessin optimointi” (Knorr-Bremse 2019).

 

Kuva 3: Raskaan ajoneuvon käytetty jarrusatula purettuna ja uudelleenvalmistamista varten ja uudelleenvalmistettuna Knorr-Bremse Systeme GmbH: n osastolla. Kuva: Jonne Näkki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myös ruotsalaisen Scanian kuorma-autojen ja bussien vaihteistoja uudelleenvalmistavan Scandinavian Transmission Service AB:n osastolta kävi esille, että yritys ei käytä ainetta lisääviä menetelmiä uudelleenvalmistusprosesseissaan. Kyseinen yrityksen liikevaihto on noin 30 MSEK (2,8 M€) (allabolag.se 2019).

Ainoa messuosasto, jossa esiteltiin ainetta lisääviä menetelmiä, ts. pinnoittamista, oli saksalaisen Bücker+Essing GmbH:n osasto (Kuva 4). Bücker+Essing korjaa moottoreiden kuluneita komponentteja useilla eri pinnoitusmenetelmillä: laserpinnoitus, terminen ruiskutus, kylmäruiskutus ja jauhekaarihitsaus. Erilaisista termisistä ruiskutusmenetelmistä mainitaan yrityksen esitteessä liekkiruiskutus, kaariruiskutus, plasmaruiskutus (Bücker+Essing 2019). Mielenkiintoista on erityisesti se, että yritys tekee kylmäruiskutusta kaupallisesti ja ilmeisesti myös siirrettävällä laitteistolla asiakkaan tiloissa. Keskustelussa yrityksen edustajan, Guido Gravemannin kanssa kävi esille, että materiaalin lisääminen pinnoitusmenetelmillä on kannattavaa vain isompien ja kalliimpien komponenttien kohdalla. Bücker+Essing kunnostaa ilmeisesti lähinnä suuria, raskaan kaluston dieselmoottoreita, sekä energiantuotannossa käytettäviä kaasumoottoreita. Samalla messuosastolla oli myös Deutsche Turbo GmbH, jonka uudelleenvalmistuksen kapasiteetti on 100 000 turboahdinta vuodessa.

Kuva 4: Vasemmalla ja keskellä Deutsche Turbo GmbH:n uudelleenvalmistettuja turboahtimia. Oikealla esimerkkejä Bücker+Essing GmbH:n termisistä ruiskutuspinnoitteista paksun akselin päällä. Kuva: Jonne Näkki.

ReMaTec-messujen Theatre-esiintymislava

Messujen Theatre-esiintymislavalla pidettiin messujen aikana erilaisia uudelleenvalmistukseen liittyviä esityksiä ja keskusteluja. Odotetuin puhuja oli Volvon “strategy and program manager“ Dick Cruslock. Tämä siksi, että vaikka tämän vuoden messu oli järjestyksessään jo 10. messutapahtuma, suuren autovalmistaja edustaja esiintyi ensimmäistä kertaa messuille puhumassa reman-toiminnoistaan. Dick Cruslockin esitys täytti katsomon ja esityksen jälkeinen keskustelu kesti lähes puoli tuntia.

Cruslockin puheen pääviesti oli kertoa, että Volvo on rakentanut Eurooppaan logistiikkaverkon ja suuren keskusvaraston reman-komponenteille. Tätä logistiikkaa on esitetty kuvassa 5.

Kuva 5: Volvon reman-toimintojen logistiikka Euroopassa. Kuva: Jonne Näkki.

Logistiikkaverkon ydin on Hollannin Maastrichissa oleva suuri varastoterminaali, jonka kokonaispinta-ala on 20 000 m2, henkilöstön määrä 33, erilaisia komponenttimalleja on noin 2 000, ja varastossa olevien komponenttien kokonaismäärä on noin 80 000 kappaletta. Volvon reman-toiminnot olivat Cruslockin mukaan säästäneet vuonna 2018 noin 200 tonnia alumiinia, 400 tonnia terästä ja lähes 5000 tonnia CO2-päästöjä.

Volvo ei tee itse uudelleenvalmistusta, vaan sen tekevät ympäri Eurooppaa sijaitsevat itsenäiset ja sopimusuudelleenvalmistajat. Suhde näiden kahden valmistajatyypin välillä on noin 50-50, ja reman-komponenttien osuus Volvon varaosien ns. after-sales -markkinoista on luokkaa 15-20 %. Cruslockilta kysyttiin myös, että käytetäänkö reman-komponentteja uusissa autoissa, mutta vastaus oli ei. Tekijä, joka rajoittaa reman-komponenttien käyttöä uusissa autoissa, on yksinkertaisesti se, että aihioita (core) uudelleenvalmistamista varten ei ole saatavilla uusien autojen osista.

Toisessa mielenkiintoisessa Theatre-esiintymislavan keynote-puheenvuorossa PwC Autofacts:n Christoph Stürmer kertoi näkemyksiään henkilöautojen käytön tulevista trendeistä vuoteen 2030 mennessä. PwC Autofacts on osa PwC (PricewaterhouseCoopers) -konsernia jonka pääkonttori on Lontoossa. Konsernin Suomen toiminnoissakin on henkilöstöä yli 1000 ja liikevaihtoa noin 150 M€ (Taloussanomat 2019).

Kuva 6: PwC Autofactsin Christoph Stürmerin pylväskuvaajia autojen määrän, niiden käytön ja omistussuhteiden kehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Jonne Näkki.

Christoph Stürmerin esityksessä ei niinkään otettu kantaa sähköautojen osuuteen ensi vuosikymmenen autokannassa, vaan autojen omistukseen, käyttöön ja siihen mikä on itseohjautuvien (autonomous) autojen osuus. Christoph Stürmerin mukaan merkittävä osa autoista tulee häneen mukaansa olemaan yhteiskäytössä (shared-vehicles), eli autot eivät ole vain yhden ihmisen tai perheen käytössä (private vehicle). Lisäksi itseohjautuvien autojen määrä tulee kasvamaan, mutta varsin maltillisesti. Näiden muutosten seurauksena vuosittaiset keskimääräiset kokonaiskilometrimäärät kasvavat, joka pienentää autojen keskimääräistä käyttöikää (Lifespan) ja autojen kokonaismäärä tulee vähenemään, mutta uusien autojen myyntimäärä ei välttämättä pienenisi. Yhteiskäytössä olevan auton vuosittainen kilometrimäärä olisi Stürmerin arvion mukaan keskimäärin 58 000, mutta auton käyttöikä vain 3,9 vuotta, kun vastaavat luvut yksityiskäytössä olevalle autolle olisivat 13 000 km ja 17,3 vuotta.

ICoR-konferenssi

ICoR-konferenssi (International Conference on Remanufacturing) järjestetään joka toinen vuosi. Aikaisemmat konferenssit oli järjestetty 2011 Skotlannin Glasgow:ssa, 2015 Amsterdamissa ja 2017 Ruotsin Linköpingissä. Konferenssi oli skotlantilaisen, Glasgow:ssa sijaitsevan Strathclyden yliopiston järjestämä. Järjestelykomiteaan kuuluu myös Linköpingin yliopiston professori Erik Sundin, jonka julkaisuihin viitataan useimmissa remanufacturing –aiheisissa tieteellisissä julkaisuissa. Suurin osa konferenssin esityksistä pidettiin akateemisen maailman tutkijoiden toimesta, mutta mukana oli myös joitakin yritysten, lähinnä autoteollisuuden edustajien ns. keynote-esityksiä. Konferenssin osallistujamäärä oli kohtalaisen pieni, noin 30 henkilöä, ja esityksiä seurasi kerrallaan noin parikymmentä ihmistä.

Konferenssin esityksissä oli melko vähän asiaa pinnoitusmenetelmistä tai yleensä ainetta lisäävistä menetelmistä. Pinnoitusmenetelmiä esiteltiin tai sivuttiin kahdessa konferenssiesityksessä, joita olin katsomassa: singaporelaisen Agency for Science, Technology and Research’s (A*STAR) Advanced Remanufacturing and Technology Centre (ARTC):n, Dr. Shanshan Yangin esityksessä ”A Cost model fo Evaluating the Economic Benefit of Mould Remanufacturing”, sekä brittiläisen Autocraft Solutions Groupin Michael Hague-Morganin keynote-esityksessä, jossa hän esitteli yrityksensä reman-toimintoja.

Kuva 7: Kuva ARTC:n Dr. Yangin esityksestä, jossa on esitelty/luokiteltu erilaisia ainetta lisääviä menetelmiä kalleimmasta halvimpaan. Vasemmalla ylhäällä on kallein, laserpinnoitus. Oikealla alhaalla halvin, TIG- tai MIG-hitsaus manuaalisesti. Myös CMT on mukana taulukossa.

 

 

 

 

 

 

Dr. Yangin esityksessä oli oiva, erilaisten uudelleenvalmistuksessa käytettävien menetelmien esittely ja luokittelu kalleimmasta halvimpaan. CMT on mukana tässä luokittelussa toiseksi halvimpana menetelmänä ennen perinteistä TIG-hitsausta. Vielä halvemmat ja yleisemmät hitsausmenetelmät, perinteinen MIG/MAG ja puikkohitsaus, oli kuitenkin jätetty pois tästä luokittelusta.

Autocraft Solutionsin Hague-Morganin esityksestä ilmeni, että yritys käyttää PTWA/RSW (Plasma Transferred Wire Arc/Rotating Single Wire) -menetelmää pinnan lisäämiseksi kuluneisiin sylinteriseinämiin. Autocraftilla on ilmeisesti lisenssi käyttää tätä patentoitua menetelmää, joka on kehitetty Aachenin yliopiston projektissa. Menetelmää esitellään Aachenin yliopiston sivuilla osoitteessa: www.iot.rwth-aachen.de/index.php?id=915 ja Autocraftin nettisivuilla osoitteessa: www.autocraftds.com/autocraft-explains-ptwa. Autocraft on kohtalaisen suuri reman-yritys, joka uudelleenvalmistaa vuosittain noin 200 000 moottoria, liikevaihto on noin 25 M£ (27,5 M€) ja se työllistää noin 200 ihmistä (Autocraft 2019).

ICoR-konferenssissa pidettiin keynote-esitys tanskalaisen uudelleenvalmistusyrityksen Borg Automotive A/S edustajan toimesta. Yritys on oman ilmoituksensa mukaan yksi johtavista eurooppalaisista uudelleenvalmistajista. Borg Automotive voitti ReMaTec-messujen ”Remanufacturer of the year” -palkinnon vuonna 2015. Yrityksen reman-toimintojen liikevaihto vuonna 2018 oli kokonaista 1 miljardia DKK (~130 M€) ja reman-toiminnot työllistävät noin 1700 ihmistä (Schouw+Co 2018). Yritys uudelleenvalmistaa starttimoottoreita, ilmastointilaitteen kompressoreita ja jarrusatuloita. Tässä keynote-esityksessä ei kuitenkaan mainittu mitään ainetta lisäävistä menetelmistä. Yritys on maininnan arvoinen siksi, että suuri reman-alan yritys pitää pääkonttoriaan Pohjoismaissa, vaikka yrityksellä on tehdas myös ainakin Puolassa.

Sarjatuotanto-orientoituneisuuden ohella jotkin ICoR-konferenssin esitykset käsittelivät kolmannen maailman näkökulmaa uudelleenvalmistamiseen. Esimerkiksi nigerialaisen Ibadanin yliopiston professori Akinwale Coker esitteli, miten valmistetaan halvoista, käytetyistä komponenteista hoitolamppuja vastasyntyneiden ihon keltaisuuden hoitamiseen. Vastasyntynen keltaisuus (engl. neonatal jaundice) on hyvin yleinen oire, joka johtuu bilirubiini-nimisen aineen kertymisestä vereen. Tämä sinänsä helposti hoidettava oire on toiseksi yleisin vastasyntyneiden kuolleisuutta aiheuttava vaiva Nigeriassa. Keltaisuutta hoidetaan antamalla niin sanottua sinivalohoitoa. Valmiita laitteita, joilla tätä valohoitoa voitaisiin antaa, on kuitenkin saatavilla vain Nigerian isoimpien kaupunkien sairaaloissa, koska kaupalliset laitteet ovat kalliita. Halvoista kierrätyskomponenteista on kuitenkin mahdollista valmistaa valohoitolaite vain muutaman kymmenen dollarin kokonaiskustannuksella.

Yhteenveto

ReMaTec-messujen järjestelyt toimivat hyvin ja RAI-messukeskus oli hyvä paikka tällaisten tilaisuuksien järjestämiseen, koska keskus on periaatteessa kävelymatkan päässä keskustasta, edullistakin hotellimajoitusta on niin ikään tarjolla kävelyetäisyydellä, ja lisäksi aivan keskuksen vieressä on juna-asema, josta kulkee edullinen ja nopea junayhteys 20 min välein suoraan Schipholin lentokentälle.

Messuilla ei näyttänyt kuitenkaan olevan kovinkaan paljon väkeä niinä kahtena päivänä, kun olin paikalla. Messuilla oli vieraita 71:stä maasta ja vierailijoiden kokonaismäärä oli (vain) 3 500 (Rai Amsterdam 2019). Vertailukohteena esimerkiksi melko kapean erikoisalan messuilla ”Laser World of Photonics”, jotka pidettiin Saksan Münchenissä sattumalta samalla viikolla ReMaTec-messujen kanssa, 24. – 27.6.2019, oli messujen verkkosivujen perusteella 1 300 näytteilleasettajaa ja 34 000 vierailijaa (Messe München 2019). Yksi esimerkki messujen pienestä vierailijamäärästä oli se, että erittäin suuri saksalainen autonkomponenttien valmistaja Mahle GmbH oli järjestänyt työpajan polttomoottorien komponenttien vaurioiden ehkäisemisestä (engine damage prevention). Työpaja sisälsi erittäin hyödyllistä tietoa mm. mäntien vaurioitumisen syistä, mutta workshopiin ei ilmaantunut minun lisäkseni muita osallistujia. Myös ICoR-konferenssin osallistujamäärä oli kohtalaisen pieni.

ReMaTec-messujen vähäinen osallistujamäärä voi liittyä siihen seikkaan, että uudelleenvalmistettujen autonosien loppukäyttäjät ovat usein kuluttajia, joiden intresseissä ei ole vierailla alan messuilla. Kuluttajia ei sinänsä kiinnosta minkä yrityksen toimesta tai miten jokin uudelleenvalmistettu varaosa on tehty – vain hinta kiinnostaa. Toiseksi suureksi ajoneuvojen komponenttien loppukäyttäjäryhmäksi voidaan luokitella kuljetusala, siis raskaat ammattiajoneuvot, kuorma-autot jne., mutta myöskään kuljetusalan yrittäjiä ei ehkä kiinnosta alan messutapahtuma. Ja kuten Volvon Dick Cruslockin esityksestä tuli ilmi, uudelleenvalmistaminen ei hyödytä autojen valmistajayrityksiä, tai autonvalmistajat näkevät uudelleenvalmistamisen kilpailijana omalle varaosamyynnilleen. Yksi selitys on myös se, että uudelleenvalmistusalan liiketoimintamalli poikkeaa perinteisestä, ja messujen näytteilleasettajat ovat kaikki tavallaan toistensa kilpailijoita.

Messut keskittyivät lisäksi lähinnä autojen komponenttien uudelleenvalmistukseen. Teollisuuden komponenttien uudelleenvalmistajia ei ollut paikalla, vaikka tämänkin toimialan maailmanlaajuinen volyymi on suuri. ReMaTec-messu tai ICoR-konferenssi ei myöskään tarjonnut paljoa nähtävää, jos oli liikkeellä nähdäkseen erityisesti uudelleenvalmistamiseen liittyviä, ainetta lisääviä tai hitsausmenetelmiä.

Lisäksi huomioin sen, että yhtään suomalaista yritystä ei ollut ReMaTec-messujen näytteilleasettajissa, enkä nähnyt suomalaisia myöskään vieraiden joukossa. Tanskasta, Ruotsista ja jopa Virosta oli reman-alan yrityksiä ja lisäksi ruotsalainen Linköpingin yliopisto oli mukana ICoR-konferenssin järjestelykomiteassa. Suomessa on melko vähän yrityksiä, jotka tekevät ajoneuvoteollisuuden komponenttien uudelleenvalmistamista teollisessa mittakaavassa. Suomessa vain yksi yritys, AGCO, markkinoi uudelleenvalmistettuja Valtra-traktorien moottoreita ja vaihteistoja tuotemerkillä AGCO Reman. Erilaisten teollisuuden komponenttien uudelleenvalmistusta tehdään kuitenkin useissa suomalaisissa yrityksissä, mutta näitä toimintoja ei ole brändätty tai niitä eri markkinoida suurelle yleisölle. Esim. Kokkola LCC Oy, joka kunnostaa, tai siis uudelleenvalmistaa teollisuuden komponentteja laserpinnoituksella, pääsi toukokuussa 2019 Sitran ylläpitämälle ”kiertotalouden kiinnostavimmat” –listalle, jolla on yhteensä 124 suomalaista yritystä (Sitra).

Uudelleenvalmistuksen painoarvo teollisuuden tulee kasvamaan, koska varsinkin kuluttajatuotteita, kuten autoja valmistavat yritykset pyrkivät luomaan brändiä ympäristöstä huolehtivana yrityksenä. Eikä ole sattumaa, että juuri Volvo esiintyy ensimmäisenä autovalmistaja ReMaTec –messuilla esittelemässä reman-toimintojaan, koska juuri Volvolle ympäristötietoisuusimago on erityisen tärkeää. Ja kuten Volvon Dick Cruslockin esityksessä tuli esille, myös (muut) autonvalmistajat tulevat panostamaan, ja osallistumaan enemmän uudelleenvalmistuksen kehittämiseen osana imagonsa rakentamista. Voidaan siis olettaa, että muitakin autonvalmistajia on mukana jo seuraavilla ReMaTec -messuilla vuonna 2021.

Lähteet:

Wikipedia 2019. “RAI Amsterdam Convention Centre.” Www-sivusto. Saatavilla:  https://en.wikipedia.org/wiki/RAI_Amsterdam_Convention_Centre Katsottu: 3.9.2019.

BorgWarner Inc. 2019. “As Good as New – Remanufactured to meet the highest expectations.” Www-sivusto. Saatavilla: https://www.borgwarner.com/aftermarket/boosting-technologies/reman-program Katsottu: 3.9.2019.

Knorr-Bremse 2019. Press Release, “ReMaTec:  Knorr-Bremse  TruckServices Receives Remanufacturer of the Year Award 2019.” Www-dokumentti. Saatavilla: https://www.knorr-bremse.com/media/6000_medien/6100_pressemitteilungen/pressemitteilungen_2019/kb_232019/kb_162019_rematec_en.pdf Katsottu: 3.9.2019.

allabolag.se 2019. “Scandinavian Transmission Service Aktiebolag.” Www-sivusto. Saatavilla: https://www.allabolag.se/5561309526/scandinavian-transmission-service-aktiebolag Katsottu: 3.9.2019.

Bücker+Essing 2019. “Surface Coatings. As wear and corrosion protection.” Www-dokumentti. Saatavilla: https://www.buecker-essing.de/fileadmin/user_upload/mediathek/downloads/Buecker_Essing_Broschuere_Oberflaechentechnik_2019_ENG.pdf Katsottu: 3.9.2019.

Taloussanomat 2019. ”PriceWaterhouseCoopers Oy.” Www-sivusto. Saatavilla: https://www.is.fi/yritys/pricewaterhousecoopers-oy/helsinki/0486406-8/ Katsottu: 3.9.2019.

Schouw+Co 2018. ”Annual Report 2018.” Www-dokumentti. Saatavilla: https://www.schouw.dk/media/1717/schouw-annual-report-2018.pdf Katsottu: 3.9.2019.

Autocraft 2019. ”Our Company” Www-sivusto. Saatavilla: https://www.autocraftds.com/about-us/our-company/ Katsottu: 3.9.2019.

Rai Amsterdam 2019. ”Rematec.” Www-sivusto. Saatavilla: https://www.rai.nl/en/rai-amsterdam/about-rai-amsterdam/organising/rematec/ Katsottu: 3.9.2019.

Messe München 2019. ” Final report: LASER World of PHOTONICS: Key Technology Thrills with Excellence.” Www-sivusto. Saatavilla: https://world-of-photonics.com/press/downloads/press-releases/laser-world-of-photonics-key-technology-thrills-with-excellence.html Katsottu: 3.9.2019.

Sitra, Teollisuuslaitteiden osien käyttöikä pidentyy laser­pinnoituksella. Saatavilla: https://www.sitra.fi/caset/teollisuuslaitteiden-osien-kayttoika-pidentyy-laserpinnoituksella. Katsottu: 20.9.2019.

Jonne Näkki
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 044 725 0252

Facebooktwitterlinkedinmail