Harjoittelun ohjaaminen on opettavainen kokemus ohjaajalle – Kokemuksia opinto-ohjaajaksi opiskelevien harjoittelun ohjaamisesta

Suomessa opinto-ohjaajaksi voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistollisista koulutusyksiköistä Jyväskylän yliopisto tarjoaa ohjausalan maisterikoulutusta ja erillisiä opinto-ohjaajan opintoja (60 op), Itä-Suomen yliopisto tarjoaa kandidaatti- ja maisterikoulutusta sekä erillisiä opinto-ohjaajan opintoja (60 op) ja Åbo Akademi erillisiä opinto-ohjaajan opintoja (60 op). Lisäksi kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut, eli Haaga-Helia sekä Hämeen, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen ammatilliset opettajakorkeakoulut järjestävät ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta (60 op). (Esim. Opetushallitus 2022.)

Huomionarvoista on se, että kaikki edellä mainitut koulutukset tarjoavat muodollisen kelpoisuuden opinto-ohjauksen tehtäviin kaikilla koulutusasteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on suorittanut opinto-ohjaajan opinnot jossain edellä mainitussa oppilaitoksessa, on saavuttanut muodollisen kelpoisuuden opinto-ohjauksen asiantuntijatehtäviin niin perusopetuksessa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossa. (Ks. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 6§, 11§ & 13§.) Lisäksi hän voi toimia monissa muissa ohjausalan asiantuntijatehtävissä oppilaitoskontekstin ulkopuolella, esimerkiksi työvoimatoimistoissa ja erilaisissa hankkeissa tai esimerkiksi vankiloissa. Ohjaus onkin hyvin merkittävä ja laajeneva ura- ja elämänsuunnittelun työmuoto. Sen toimintakentät ovat moninaiset. (Ks. Onnismaa, Pasanen & Spangar (toim.) 2000.)

Opinto-ohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät sellaisia laajempia ohjauksellisia tietoja, taitoja, osaamisia ja asenteita, jotta he voivat toimia erilaisissa ohjauksen rooleissa ja tehtävissä. Eri koulutuksenjärjestäjillä voi olla erilaisia sisältöjä opinto-ohjaajakoulutuksessa. Tyypillisesti sisällöt liittyvät kuitenkin ohjausosaamiseen (menetelmäosaamiseen), yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamiseen sekä kehittämisosaamiseen. Ohjausosaaminen tai menetelmäosaaminen liittyy esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen ja erilaisiin emansipaatiota tavoitteleviin ratkaisukeskeisiin menetelmin.

Harjoittelun ohjaajan tulee olla muodollisesti pätevä toimimaan opinto-ohjaajan tehtävässä. Työkokemuksen tuomasta kaikupohjasta on hyötyä. Ennen muuta ohjaajalta vaaditaan halua ja kiinnostusta toimia ohjaajana.

Harjoittelun alussa on tarpeellista pitää suunnittelupalaveri, jossa sovitaan harjoittelun ajankohdasta, kerrataan harjoittelun tavoitteet ja täsmennetään, mitä toiveita harjoittelijalla on. Näiden pohjalta suunnitellaan harjoittelun ohjelma. Mikäli harjoittelija on toivonut luokkamuotoista ohjausta, hänelle on järjestetty tähän mahdollisuuksia. Mikäli hänellä on ollut tavoitteena harjoitella ja suunnitella pienryhmäohjausta, tälle on luotu mahdollisuus. Muita tavoitteita on ollut esimerkiksi verkostoyhteistyöhön tutustuminen. Centrialla tämä on tarkoittanut harjoittelijan osallistumista ohjauksen ryhmän ja hyvinvointifoorumin toimintaan.

Harjoittelun edetessä tavoitteiden toteutumisesta on keskusteltu ja harjoittelijalle on varattu mahdollisuuksia reflektoida oppimistaan. Myös harjoittelun lopussa on käyty reflektoiva loppukeskustelu. Lisäksi harjoittelijat tekevät harjoittelun aikana opinto-ohjauksen koulutukseen liittyviä tehtäviä ja selvitystöitä.

Harjoittelun ohjaajana toimiminen on joka kerralla ollut opettavainen kokemus. Harjoittelija tuo mukanaan tuulahduksen opinto-ohjaajakoulutuksen ja tutkimuksen kentältä käytännön työkentälle. Opinto-ohjaajaopiskelijoilla on tuoretta teoriatietämystä yliopistosta ja/tai korkeakoulusta sekä useimmiten kokemusta myös muista harjoittelukouluista tai muun työkokemuksen kautta hankittua näkemystä ja asiantuntijuutta. Harjoittelija tuo nämä mukanaan tullessaan harjoitteluun. Yhteisten keskustelujen kautta harjoittelun ohjaaja pääsee niistä osalliseksi. Nämä keskustelut ovat olleet mielenkiintoisia ja rikastuttavia.

Harjoittelujakson alussa harjoittelijalla on tyypillisesti mielessään kysymys, mitä opinto-ohjaus, sen menetelmät ja käytännöt ovat kyseisessä toimintaympäristössä. Näiden teemojen äärelle pysähtyminen ja niiden sanoittaminen harjoittelijalle terävöittää myös ohjaajan ymmärrystä toiminnan periaatteista. Aika ajoin tällainen pysähtyminen on tarpeellista myös kokeneemmalle opinto-ohjaajalle ja auttaa selkeyttämään työn perusteita.

Opiskelijan kanssa työskentely voi jopa vahvistaa ohjaajan ammatillista kasvua. Työpsykologian näkökulmasta ammatillisen kasvun polulla on viisi asiaa, jotka ovat itsearviointi, lisäkoulutuksen hankkiminen, prosessien suunnittelu uudelleen, työympäristön rikastuttaminen ja ammatillisten yhteyksien lisääminen (Mielenihmeet 2022). Harjoittelun ohjaaminen merkitsee ohjaamisen lisäksi itsereflektiota, ja sen aikana hahmotetaan ja arvioidaan ohjauksen prosesseja. Tämä voi käynnistää prosessien uudelleen suunnittelun. Olemme harjoitteluissa esimerkiksi pohtineet opinto-ohjauksen rakenteita korkeakoulussa ja arvioineet niiden tarkoituksenmukaisuutta. Parhaimmillaan on päästy keskustelemaan, mitkä totutut tavat toimivat ja voisiko jotain tehdä toisin.

Sekä harjoittelija että ohjaaja toimivat toisilleen peilinä – molemmat voivat auttaa tosiaan näkemään ja ymmärtämään asioita, joita muuten ei tulisi huomattua. Näin ajatellen harjoittelija rikastuttaa työympäristöä ja lisää ammatillisia yhteyksiä.

Tuorein harjoittelukokemus auttoi selkeämmin ymmärtämään, että opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa tapahtuu verkostomaisena yhteistyönä. Ohjaustyössä tärkeitä verkostoja ovat opettajatutorit, ohjauksen ryhmä ja hyvinvointifoorumi.  Se auttoi myös hahmottamaan, että opinto-ohjaukseen osallistuu korkeakoulussa laaja joukko toimijoita. Nämä havainnot puolestaan käynnistivät mielessäni pohdintoja siitä, millaisia kompetensseja opinto-ohjaaja tarvitsee eri kouluasteilla. Kokemukseni mukaan kompetenssit ovat monilta osin samankaltaisia kuin muillakin koulutusasteilla, mutta korkeakoulukentällä opinto-ohjaaja hyötyy menetelmäosaamisen lisäksi hyvin paljon nimenomaan verkosto- ja kehittämisosaamisesta.

Harjoittelijat ovat kiitelleet mahdollisuudesta päästä opinto-ohjauksen harjoitteluun Centria-ammattikorkeakouluun. Useimmiten peruskoulu- ja lukiokenttä ovat harjoittelijoille tutumpia. Harjoittelu Centrialla on laajentanut tulevien opinto-ohjaajien näkemyksiä opinto-ohjauksen erilaisista työympäristöistä ja tehnyt opinto-ohjausta korkeakoulussa tutummaksi heille. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme ottamaan jatkossakin opinto-ohjaajaharjoittelijoita Centrialle. Seuraavan opiskelijan harjoittelujakso onkin jo sovittuna keväälle 2023.