Opintojakson kehittäminen vertaispalautteen avulla

Centriassa käynnistettiin opintojaksojen laatusparrausmalli, johon kuului vertaispalautteen antaminen pedakehittäjiltä. Opettajat kehittivät yhden vapaasti valitsemansa opintojakson. Pedakehittäjät tarjosivat mentorointia ja rakentavaa palautetta opintojakson toimivuudesta, rakenteesta ja sisällöstä. Prosessi koettiin positiiviseksi oppimiskokemukseksi.

Lukuvuonna 2025–2026 Centria-ammattikorkeakoulussa tarjottiin ensimmäistä kertaa opettajille mahdollisuus saada vertaispalautetta pedakehittäjiltä yhdestä omavalintaisesta opintojaksosta. Pedakehittäjinä toimivat kyseiseen tehtävään valitut Centrian opettajat, jotka mentorin roolissa antoivat rakentavaa palautetta kullekin opettajalle omavalintaisen opintojakson Itslearning-työtilasta. Palautteen tarkoituksena oli kehittää opintojaksoja pedagogisesti toimivampaan suuntaan. Palaute annettiin kirjallisesti ja suullisesti yhteisen arviointilomakkeen pohjalta. Palautetilaisuus oli keskustelunomainen, eikä kyse ollut arvioinnista.

Tilaisuudessa keskusteltiin Itslearning-työtilan rakenteesta, sisällöstä ja toimivuudesta sekä jaettiin hyviä käytänteitä. Vertaispalauteprosessiin osallistui neljä opettajaa, joiden opintojaksot olivat liiketalouden, nuorisotyön sekä kone- ja tuotantotalouden koulutuksista. Kaikille opettajille tarjottiin myös mahdollisuus käydä syksyn aikana koulutus ”Opintojakson laatusparraus”, jossa opettaja sai kehittää itse valitsemaansa opintojaksoa.

Vertaispalauteprosessilla pyritään tukemaan Centrian opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista opintojaksotasolla. Centrian opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tuottaa työelämän tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaa työelämälähtöistä osaamista alueelliseen ja kansalliseen tarpeeseen.

Substanssiosaamisen lisäksi opetussuunnitelmassa on määritelty kuusi keskeistä geneeristä taitoa, joissa opiskelijoiden on tarkoitus kehittyä läpi opintojen. Näitä ovat viestintä, vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot, itsensä johtaminen, ajattelun taidot ja kokonaisuuksien hallinta, jatkuva oppiminen, kestävä ja vastuullinen kehitys sekä kansainvälisyysosaaminen. Opintojen tavoitteena on tukea opiskelijan työelämävalmiuksia sekä substanssi- että geneerisen osaamisen muodossa. (Suokko 2022; Centria 2026.) Opiskelijan näkökulmasta yksi opintopiste vastaa keskimäärin noin 27 tunnin työmäärää, mikä perustuu eurooppalaiseen ECTS järjestelmään ja sen kansalliseen soveltamiseen suomalaisissa korkeakouluissa. Tämän vuoksi myös opintojaksojen mitoituksen tarkastelu on olennainen osa opintojaksojen pedagogista kehittämistä ja vertaispalauteprosessia.

Vertaispalauteprosessin päätarkoituksena oli kehittää opintojaksoja pedagogisesti toimivammiksi.

Prosessissa hyödynnettiin kahta arviointilomaketta, joista ensimmäisessä arvioitiin opintojakson kohderyhmää, tavoitteita ja kuvaustietoja, oppimistehtäviä, ohjausta ja palautteen antoa, vuorovaikutusta, arviointia, sisältöä ja aineistoja, käytettävyyttä sekä opintojakson jatkokehittämistä. Toisessa arviointilomakkeessa puolestaan painotettiin samoja asioita Itslearning-työtilan näkökulmasta. Lomakkeiden hyödyntäminen oli merkityksellistä palautteen antamisen kannalta. Selkeät tavoitteet ja niihin liittyvät arviointiperusteet helpottavat palautteen antamista, joten palaute kohdistuu tavoiteltuihin sisältöihin eikä yksilön ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen (Oulasmaa & Pesonen 2022).

Arviointilomakkeet pohjautuvat Centrian laatukriteereihin. Laatukriteerien laadinnassa on hyödynnetty eAMK:n verkko-opetuksen laatukriteereitä, Digivision digipedagogiikan laatukriteereitä, avoimien oppimateriaalien laatukriteereitä, ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteereitä sekä tutkimustietoa oppimisesta ja oppimisen oikea-aikaisesta ohjaamisesta. Laatukriteereiden taustalla vaikuttavat lisäksi Universal Design for Learning (UDL) -malli ja Centrian pedagogiset käytänteet. UDL-mallin tavoitteena on tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen. UDL-malliin kuuluu kolme pääperiaatetta, jotka ovat oppimiseen sitoutuminen, monimuotoiset esitystavat ja monenlaiset toimintatavat. Mallin mukaan opetuksen osa-alueet pyritään suunnittelemaan kaikille saavutettaviksi, mikä näkyy opintojakson oppimateriaaleissa, arviointimenetelmissä ja toiminnallisissa menetelmissä. (CAST 2024; Kärpänen, Loikkanen & Puttonen 2023.)

Pedakehittäjät olivat perehtyneet opintojaksoihin ennalta, mutta heillä oli vaihtelevasti kokemusta opintojaksojen aihepiireistä. Verkon kautta toteutettujen palautetilaisuuksien ilmapiiri oli luottamuksellinen, mikä edesauttoi rakentavaa palautteen antamista, kokemusten molemminpuolista jakamista sekä oivalluksiin ja yhteiseen reflektointiin perustuvaa keskustelua. Palautteen saajan lisäksi palautteen antajan rooli oli tärkeä. Palautteeseen liittyvä vuorovaikutusprosessi haastaa palautteen antajaa arvioimaan, tulisiko palautetta muotoilla tavoitteiden saavuttamiseksi (Atjonen 2007, 68, 76–77; Luostarinen, Nieminen, White, Nilivaara, Peltomaa, Ouakrim-Soivio & Tuohilampi 2019, 100–101). Onnistuneen palautteen on pystyttävä muuhunkin kuin määrittämään jo tapahtunutta suoriutumista (Luostarinen ym. 2019, 91). Jokaiselle opintojaksolle nimettiin kaksi pedakehittäjää, jotka yhteistyössä antoivat vertaispalautetta kullekin opettajalle.

Vertaispalauteprosessissa korostui palautteen antamisen lisäksi mentorointi. Esimerkiksi Ristikangas, Ristikangas ja Alatalo (2020) ovat esitelleet mentoroinnin käytänteitä, joita ovat perinteinen mentorointi, coachaus ja valmentava mentorointi. Mentoroinnissa mentori ja mentoroitava ovat aktiivisia ja oppivat toisiltaan, kun taas coachaus on valmennuksellista ohjausta, jossa valmentaja tukee valmennettavaa löytämään ratkaisut itse ilman valmiita vastauksia. Valmentava mentorointi puolestaan yhdistää nämä lähestymistavat korostaen tasavertaista, luottamuksellista yhteistyösuhdetta, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan.  Palauteprosessissa korostuivat sekä mentoroinnin että valmentavan mentoroinnin lähestymistavat. (Ristikangas, Ristikangas ja Alatalo 2020.)

Vertaispalauteprosessiin osallistuneet opettajat kuvasivat kokemuksiaan prosessin jälkeen myönteisiksi ja kertoivat saaneensa arvokasta palautetta sekä konkreettisia kehittämisideoita, joita he ottivat käyttöön opintojaksojen jatkokehittämisessä. Opettajien mukaan ulkoinen näkökulma omaan opintojaksoon auttoi selkiyttämään opintojakson rakennetta ja jäsentämään opiskelijoiden oppimiskokemusta. Opettajat kertoivat prosessin olleen antoisa ja arvokas myös siksi, että samoja kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää muissakin heidän opintojaksoissaan. Esimerkkejä asioista, joita palautetilaisuuksissa käsiteltiin ja joita opettajat myöhemmin hyödynsivät, olivat ohjeistusten ja tehtävänantojen selkeyttäminen, erilaisten oppijoiden huomioiminen, kannustavan viestinnän lisääminen eri kanavissa, itsearvioinnin merkityksen korostaminen sekä arviointikriteerien avaaminen.

Vertaispalauteprosessin jälkeen voidaan todeta, että vertaispalaute on tärkeää opettajan ammatillisen kehittymisen tukemisessa kiireisen arjen keskellä. Opettajakollegalta saatu palaute saattaa olla päivittäisessä toiminnassa harvinaista, joten palautteen saaminen omasta opintojaksosta on arvokasta. Sekä opettajat että pedakehittäjät kokivat saaneensa toimivia ratkaisuja omien opintojaksojensa kehittämiseen yhteisen keskustelun kautta. Ajankohta, juuri vuodenvaihteen alla, ei välttämättä ollut otollisin laajemmalle osallistujajoukolle. Prosessi olisi voinut ajoittua paremmin loppukevääseen tai alkusyksyyn, jolloin opintojaksojen suunnittelu on tyypillisesti vilkkainta. Erään mukana olleen opettajan mukaan ”(p)edakehittäjillä oli palautekeskustelussa ammattimainen ja positiivinen ote. Tähän osallistumisesta jäi erittäin hyvä fiilis, ja toivottavasti samanlaisia mahdollisuuksia on tarjolla jatkossakin.” Vertaispalautteen tarjoamista jatketaan ensi lukuvuonna, joten kaikkia Centrian opettajia kannustetaan osallistumaan prosessiin ensi vuonna omalla opintojaksolla.

Artikkelin kansikuva: Centria-ammattikorkeakoulu, Markus Kunelius.