Pasi Hakasaari
Kokonaisvaltainen kosteuden hallinta ja mittaaminen voivat olla puutarhassa haastava tehtävä. Testasimme pilotissamme, voisiko lämpökameralla varustettu drone tuoda tähän ratkaisun.
Jatka lukemista ”Puutarhassa ja vähän yläpuolellakin”
Heidi Kaartinen-Liuska
Pentti Eteläaho
Haitallisista vieraslajeista puhutaan paljon medioissa, ja niiden torjumiseksi on perustettu monenlaisia aloitteita. Monet lajeista ovat kuitenkin päässeet leviämään alueille, joista niiden havaitseminen ja kartoittaminen on haastavaa ja jopa mahdotonta. Droneteknologia voi tarjota mahdollisuuden havaita suuret kasvustot ja jopa yksittäiset jättiputkiyksilöt maastossa kuvamateriaalista, joka on otettu laitteiston kamerakalustoilla.
Jatka lukemista ”Dronejen käyttö haitallisten vieraslajien kartoitustyössä”
Anttoni Porri
Teknologian kehityksen myötä valokuvaukseen perustuva 3D-skannaus on yksinkertaisimmillaan toteutettavissa kamerallisella mobiililaitteella. Erilaisia skannaussovelluksia on saatavilla useita, ja optimaalisissa olosuhteissa niillä voidaan saada hyvinkin näyttäviä lopputuloksia aikaiseksi.
Jatka lukemista ”Pienoismallin digitointi ja valokuvaukseen perustuvien 3D-skannaustekniikoiden vertailu”
Riina Kleimola
Maria Åhman-Nylund
Korkeakouluopintojen aloitus on jännittävää aikaa monelle uudelle opiskelijalle. Edessä siintävät opinnot, jotka kartuttavat osaamista, vahvistavat verkostoja ja luovat valmiuksia työelämässä toimimiseen. Keskeinen rooli opintojen sujuvassa käynnistymisessä on sekä opiskelijoilla itsellään että koko korkeakouluyhteisöllä.
Jatka lukemista ”Opettajatutorit tukemassa opintojen sujuvaa aloitusta – First Year Experience -toimintamalli Centria-ammattikorkeakoulussa”
Simo Hakala
Kobotti, cobotti, robotti, yhteistyörobotti? Mitä eroa näillä on? Mikä näistä kannattaisi hankkia? Näitä kysymyksiä olen ajoittain kohdannut, ja itse aiheen parissa työskennelleenä tulen harvoin ajatelleeksi, ettei termistö ole aina kaikille entuudestaan tuttu.
Jatka lukemista ”Mistä on pienet kobotit tehty?”
Johanna Jansson
Johanna Janssonin henkilöstöjohtamisen alan väitöskirja “Balancing Employee Preferences and Organizational Expectations for Mutual Gains: A Multilevel Approach to Implementing HR Practices in Remote Work Arrangements” tarkastettiin Vaasan yliopistossa 3.10.2025. Teos löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-215-7.
Jatka lukemista ”Lektio, Johanna Jansson – Tasapainoilua työntekijöiden toiveiden ja organisaation odotusten välillä – Monitasoinen näkökulma HR-käytäntöjen toteuttamiseen etätyöjärjestelyissä”
Hanna Piilola
Osaamisen kehittäminen on nykypäivän työelämässä ratkaiseva tekijä, joka vaikuttaa sekä yksilön että organisaation menestykseen. Tässä artikkelissa korostuvat osaamisen johtamisen strateginen merkitys, ammattikorkeakoulun asiantuntijatyön jatkuva muutos sekä työntekijän motivaation ja sitoutumisen yhteys osaamisen kehittämiseen. Peilaan ajatuksiani kaupan alan haasteisiin ja digitalisaation vaikutuksiin, jotka nostavat esiin tarpeen suunnitelmalliselle osaamisen kehittämiselle.
Jatka lukemista ”Osaamisen kehittäminen ei ole kustannus – vaan investointi”
Åsa Ericson
Heidi Kaartinen-Liuska
Raymond Kristiansen
Johan Lugnet
The United Nations’ Sustainable Development Goals set the framework for assessing the sustainability of activities in Interreg projects. Ideally, the project application already recognizes the goals the project aims to support. In some cases, these are adopted well after the project has started. This article shares insights from the Interreg Aurora-funded project, SUMMATION.
Jatka lukemista ”Struggling to succeed with the Sustainable Development Goals?”
Jari Pihlajamäki
Marika Hautala
Ajovoima-akkujen kierrätys on nousemassa keskeiseksi osaksi kestävää liikennettä ja kiertotaloutta. Uutena tulevaisuuden alana se vaatii tuekseen tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta kierrättäminen ja uusiokäyttö saadaan toimimaan tehokkaasti. Vaikka teknologisia ratkaisuja on jo olemassa, kierrätysinfrastruktuuri on vasta kehittymässä, ja merkittäviä investointeja odotetaan siinä vaiheessa, kun akkujäte alkaa muodostua laajamittaisemmaksi haasteeksi. EVASIMU toimii esimerkkinä ajovoima-akkujen kierrätykseen erikoistuneesta hankkeesta, joka tukee myös alueellisten kierrätysratkaisujen kehittämistä. Paikalliset ratkaisut vähentävät kuljetustarvetta ja tukevat vihreää siirtymää.
Jatka lukemista ”Tulevaisuuden liikenne tarvitsee kierrätysratkaisuja – EVASIMU-hanke mukana kehitystalkoissa”
Timo Roiko-Jokela
Ammattikorkeakoulun musiikin lehtori osallistui Tanssiteatteri Glims & Glomsin 25 vuotisjuhlanäytöksiin Guardia Nuevan rumpujen soittajana. Tanssiteatteri Glims & Gloms juhlii tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan. Orkesteri Guardia Nueva on mukana juhlavuoden esityksissä.
Jatka lukemista ”Musiikinopettaja työelämäjaksolla”
