Hanna Piilola
Osaamisen kehittäminen on nykypäivän työelämässä ratkaiseva tekijä, joka vaikuttaa sekä yksilön että organisaation menestykseen. Tässä artikkelissa korostuvat osaamisen johtamisen strateginen merkitys, ammattikorkeakoulun asiantuntijatyön jatkuva muutos sekä työntekijän motivaation ja sitoutumisen yhteys osaamisen kehittämiseen. Peilaan ajatuksiani kaupan alan haasteisiin ja digitalisaation vaikutuksiin, jotka nostavat esiin tarpeen suunnitelmalliselle osaamisen kehittämiselle.
Tämä artikkeli perustuu työelämäjaksolla Osuuskauppa KPO:lla saamiini käytännön esimerkkeihin kaupan alan osaamisen johtamisesta. Peilaan niitä myös asiantuntijatyöhöni Centria- ammattikorkeakoululla.
Osuuskauppa KPO:n esimerkki osoittaa, kuinka suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen voi toteutua käytännössä ja tukea myös opetustyötä. Opetuksen, TKI- toiminnan ja työelämäyhteistyön vaatimukset edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja joustavuutta. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän välinen yhteistyö on avainasemassa osaavan henkilöstön rakentamisessa, sillä kun asiantuntija kehittää osaamistaan, hyöty ulottuu koko korkeakouluyhteisöön: osaamisen kehittäminen on yhteisön strategista vahvistamista.
Osaamisen johtaminen kilpailukyvyn ja työelämämuutosten keskellä
Osaamisen johtamisen tärkeys on kasvanut globalisaation rinnalla yritysten ympäristön ja työelämän muutosten myötä. Organisaatio voi varmistaa osaamisen avulla jatkuvan kilpailuedun ja menestyksen nykyaikaisessa ja kilpailukykyisessä toimintaympäristössä. (Karkoulian, Messarra & McCarthy 2013; Lin 2007.) Osaamisen virtaaminen organisaatioon ja organisaatiosta on asia, johon organisaation johdon on kiinnitettävä huomiota, jotta organisaatio saisi arvoa osaamisen johtamisesta (McGurk & Baron 2012).
Ammattikorkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan rooli on jatkuvassa muutoksessa. Opetuksen, TKI-toiminnan ja työelämäyhteistyön vaatimukset edellyttävät ajankohtaista osaamista, joustavuutta ja kykyä uudistua. Tässä kontekstissa osaamisen kehittäminen ei ole ylimääräinen menoerä vaan keskeinen investointi, joka vahvistaa sekä yksilön että organisaation tulevaisuutta.
Opiskelijoiden oppimiskokemus, opetuksen laatu ja TKI-hankkeiden vaikuttavuus rakentuvat henkilöstön osaamisen varaan. Kun opettaja tai asiantuntija päivittää substanssiosaamistaan, syventää tutkimusvalmiuksiaan tai kehittää pedagogisia taitojaan, koko korkeakouluyhteisö hyötyy. Osaamisen kehittäminen ei ole vain yksilön etu, vaan se on yhteisön strategista vahvistamista.
Organisaation kasvu ja kehittäminen vaativat osaamisen johtamista, mutta ne toimivat myös kanavana työntekijän sitoutumiseen, työmotivaatioon ja kyvykkyyksien kehittämiseen.
Työntekijöiden tulee pystyä samaistumaan organisaation osaamisen johtamiseen, jolloin työntekijät mielellään jakavat omaa osaamistaan ja soveltavat sitä organisaation etujen mukaisesti. Tämä on organisaatioissa myös suurin haaste. (McGurk & Baron 2012.)
Kehittyvä työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut
Kaupan alalla on menneillään murros, joka ravistelee toimialaa. Alan työtehtävät ja rakenteet ovat muuttuneet muun muassa digitalisaation myötä. Tutkimuksen mukaan (Ylemmät Toimihenkilöt YTN 2019) kaupan alan asiantuntijoista vain alle kymmenen prosenttia kokee, että heidän osaamistaan hyödynnetään nykyisissä työtehtävissä. Mielestäni kaupan alalla on jatkuvuuden ja kilpailukuvun vuoksi keskeistä, että työntekijöiden osaamista kehitetään.
Myös kaupan alalla liiketoiminnan kehittäminen ja edistäminen vaativat uuden osaamisen kehittämistä. YTN:n (2019) tutkimuksen mukaan kaupan alalla työskentelevistä asiantuntijoista vain alle kymmenen prosenttia kokee työnantajan hyödyntävän heidän osaamistaan nykyisissä työtehtävissään täysmääräisesti. Näen tämän saman ilmiön koskettavan ammattikorkeakoulukenttää. Työntekijöiltä odotetaan usein kykyä hoitaa useita tehtäviä, mikä voi johtua henkilöstöresurssien rajallisuudesta ja/tai tehokkuusvaatimuksista.
Tilanteet niin päivittäisessä liiketoiminnassa kuin opetusmaailmassa tapahtuvat osittain hyvin nopeasti, jolloin tilanteisiin joudutaan löytämään nopeasti ratkaisuja. YTN:n (2019) tutkimuksen mukaan osaamisen kehittäminen on keskeinen kysymys kaupan alalla toiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn ylläpidon kannalta, mikä pätee yhtä lailla ammattikorkeakoulusektorilla.
Olin elokuussa 2025 työelämäjaksolla Osuuskauppa KPO:lla. Pääsin viikon aikana seuraamaan osuuskauppamaailmassa tapahtuvaa henkilöjohtamista ja sitä kautta osaamisen kehittämistä. Työelämäjakso kehitti omaa substanssiosaamistani, mikä oli myös syy sille, että halusin lähteä työelämäjaksolle.
Työelämäjakso antoi minulle mahdollisuuden nähdä käytännössä Osuuskauppa KPO:lla käytössä olevia henkilöstöjohtamisen teknologioita ja menetelmiä sekä toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi kävin Osuuskauppa KPO:n henkilöstöjohtaja Leif Lindbergin kanssa useita mielenkiintoisia keskusteluja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisista haasteista. Voin ammentaa keskusteluista tietoa suoraan opetukseen sekä saada johtamisen ja henkilöstöjohtamisen opintojaksojen sisältöä vastaamaan paremmin työelämän todellisuutta.
Vaikka tutkimuksen (YTN 2019) mukaan kaupan alan organisaatiot eivät kehitä osaamista suunnitelmallisesti, näin itse, kuinka suunnitelmallisesti Osuuskauppa KPO kehittää työntekijöidensä osaamista ja toimii työntekijöidensä parhaaksi. Pääsin työelämäjaksolla osallistumaan apulaismarketpäälliköiden koulutukseen ja näkemään, kuinka osaamista kehitetään Osuuskauppa KPO:lla käytännön tasolla. Tutustuin myös KPO:n käytössä oleviin menestyksen portaisiin ja johtamislupauksiin käytännön tasolla.
Kohti osaavaa henkilöstöä
Kaupan ala, joka on yksi suurimmista työllistäjistä Suomessa, kohtaa erityisiä haasteita osaamisen kehittämisessä. Samaan aikaan ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa tuottamassa työelämälähtöistä osaamista. Kaupan ala vaatii monipuolista osaamista, sillä digitalisaation ja asiakaskokemuksen korostumisen myötä työelämän vaatimukset ovat kasvaneet.
Kun osaamista peilataan tutkittuun tietoon (Arak 2020), pelkkä tutkinto ei työelämässä enää riitä vaan tarvitaan konkreettisia taitoja, jotka näkyvät työssä. Muiden alojen kaltaisesti kaupan alan työnantajat arvostavat sellaisia taitoja kuin kykyä oppia uutta, ratkaista ongelmia ja kommunikoida tehokkaasti, ja ne eivät aina näy tutkintotodistuksessa. Nämä taidot voivat olla ratkaisevia tekijöitä työssä menestymisessä, jolloin ammattikorkeakoulut voivat toimia sillanrakentajina työntekijöiden ja työnantajien välillä.
Ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan koulutuksessa työelämän tarpeisiin yhdistämällä teoreettisen opetuksen käytännön harjoitteluun ja projektityöskentelyyn. Tämä edellyttää sitä, että opettajilla on vahva yhteys työelämään ja substanssiosaamista voi kehittää oman työn sisällä.
Kaupan alan ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on avainasemassa osaavan henkilöstön rakentamisessa. Työelämä tarvitsee työntekijöitä, joilla on sekä muodollinen pätevyys että käytännön taidot.
Centria-ammattikorkeakoulun tulisi entistä vahvemmin profiloitua osaamisen kehittämisen keskukseksi, jossa opiskelijat saavat työelämässä kantavia valmiuksia. Kaupan alan yritysten puolestaan tulisi panostaa henkilöstön jatkuvaan kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä muuttuvassa toimintaympäristössä. Osuuskauppa KPO on kokemukseni mukaan suunnannäyttäjä henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Lähteet
Araki, S. 2020. Educational expansion, skills diffusion, and the economic value of credentials and skills. American Sosiological Review, 85(1), 128–175. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/0003122419897873. Viitattu 9.10.2025.
Karkoulian, S., Messarra, L. C., McCarthy, R. 2013. The intriguing art of knowledge management and its relation to learning organizations. Journal of Knowledge Management, 17(4), 511–526. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/JKM-03-2013-0102. Viitattu 17.9.2025.
McGurk, J., Baron, A. 2012. Knowledge management – time to focus on purpose and motivation. Strategic HR Review, 11(6), 316–321. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/14754391211264776. Viitattu 10.10.2025.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN. 2019. Osaamisen kehittäminen. Saatavissa: https://ytn.fi/tes-ja- sopimustoiminta/sopimusalat/kaupan-ala/osaamisen-kehittaminen/. Viitattu 17.9.2025.
Hanna Piilola
Lehtori (liiketalous)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 473 9610
