Mari Mehtälä
Petri Kähärä
Ammattikorkeakouluissa toteutetaan vuosittain tuhansia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita (TKI), joissa syntyy monenlaisia ratkaisuja, työkaluja ja uusia oivalluksia. Mutta mitä näille tuloksille tapahtuu projektin päätyttyä? Voisiko niistä syntyä uusia spin-off-yrityksiä ja miten voitaisiin paremmin tunnistaa niiden liiketoimintapotentiaali?
Ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tehtävä harjoittaa aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa TKI-toimintaa. Vuosittain ammattikorkeakoulut panostavatkin lähes 300 miljoonaa euroa tähän soveltavaan TKI-toimintaan ja työllistävät noin 5500 TKI-ammattilaista, joista lähes 20 prosenttia on tohtorikoulutettuja. (Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932; Arene 2025; Maxenius 2023.) Määrät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja niiden odotetaan kasvavan edelleen.
Suhteutettuna tähän volyymiin amk-lähtöisiä yrityksiä syntyy kuitenkin vähän. Tootsin ja Westmanin (2023) analyysissa rakennerahastokauden 2014–2020 julkisesti saatavista lähteistä havaittiin, että 1705 hankkeesta syntyi vain 37 yritystä. Ammattikorkeakoulujen yhteydessä yrittäjyydestä onkin perinteisesti puhuttu opiskelijalähtöisesti, ja yrittäjyyskasvatusta on edistetty laajasti opetuksessa. Harvemmin kuitenkaan nostetaan esille spin-off-yrittäjyyttä eli yrittäjyyttä, joka pohjautuu korkeakoulun omaan TKI-toimintaan ja sen tulosten kaupallistamiseen.
Yleensä spin-off-yrityksen perustajat ovat korkeakoulun henkilöstöä tai opiskelijoita, ja yrityksen toiminta pohjautuu laboratorioissa tai hankkeissa löydettyihin ratkaisuihin ja innovaatioihin, esim. kaupallisesti hyödynnettävään dataan, tutkimustietoon, tuotekehityksen tuloksiin, uuteen teknologiaan tai osaamiseen. Spin-off-yritykset jäävät yleensä toimimaan lähelle perusteidensa lähteitä ja siten edistävät toiminnallaan ekosysteemiä. Ne luovat uusia työpaikkoja, tietoa ja arvoa itselleen ja sidosryhmilleen. (Aalto-yliopisto 2025; Caputo, Charles & Fiorentino 2022; Lappi 2022.)
Spin-off-yrittäjyys – tuttu konsepti, vieras käytäntö ammattikorkeakouluissa
Spin-off-yrityksiä on tyypillisesti perustettu tiedeyliopistoissa kaupallistamaan uusia teknologioita, tutkimustuloksia tai immateriaalioikeuksia. Olemassa oleva tutkimustieto ja kirjallisuus spin-off-yrittäjyydestä pohjautuukin pääasiassa yliopistoissa tapahtuvaan teknologiansiirtotoimintaan ja tiedelähtöisiin deeptech-innovaatioihin (Hayter, Rasmussen & Rooksby 2020; Miranda, Chamorro & Rubio 2018). Yliopistot ovat suhteellisen lyhyessä ajassa muuttuneet yhä yrittäjämäisemmiksi, ja ne ovat kehittäneet paljon toimivia TKI-työn kaupallistamista tukevia toimintamalleja, jotka keskittyvät teknologian siirtoon ja yrittäjyyteen (Etzkowitz 2013; Etzkowitz & Zhou 2017). Prosessi kulkee pääpiirteissään näin: keksintöilmoituksen laatiminen, patenttihakemuksen jättäminen, rahoituksen hakeminen ja yrityksen perustaminen. Sen sijaan palvelu- tai prosessilähtöiset innovaatiot jäävät usein tarkastelun ulkopuolelle, vaikka juuri tämän tyyppisiin innovaatioihin ammattikorkeakoulut ovat TKI-toiminnassaan erikoistuneet.
Ammattikorkeakoulujen hankkeista lähtöisin olevat innovaatiot eivät useinkaan perustu patentoitaviin keksintöihin (Saari & Lähdetie 2025), vaan enemmänkin pitkäaikaiseen yhteistyöhön, syvään prosessi- ja markkinaymmärrykseen sekä niiden pohjalta tapahtuvaan toimintamallien kehittämiseen. Tämä erityislaatuinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta tarkoittaa, että yliopistojen toimintamalleja ja rakenteita ei voida suoraan kopioida ammattikorkeakouluihin. Taustalla vaikuttaa myös se, että yliopistoissa tehtävässä perustutkimuksessa keksintöjen immateriaalioikeudet yleensä säilyvät tutkijalla. Ammattikorkeakoulussa tehtävä soveltava tutkimus vaatii kuitenkin erilaisia tukirakenteita, joissa korostuu yhteiskehittäminen, kokeilukulttuuri ja liiketoimintapotentiaalin kartoittaminen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Haasteena on myös projektin loppuvaihe: kun rahoitus päättyy, fokus siirtyy usein nopeasti uusiin hankkeisiin. Tämä johtaa usein siihen, että kaupallistamista ei ehditä edes miettiä.
Ammattikorkeakoulut kohtaavat TKI-tulosten kaupallistamisessa ja yrittäjyydessä todennäköisesti myös samoja haasteita kuin yliopistot. Euroopan komission (2025) esittämässä raportissa Spin-offs: Vahvistetaan arvonluonnin vektoria 27 jäsenvaltion EU:ssa listataan tällaisina haasteina mm. byrokratia ja IPR-oikeuksien monimutkaisuus, rajoitukset skaalautuvuudessa, pääomarakenteiden haasteet ja hajanaiset tukijärjestelmät. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnnan tulosten kaupallistamista olisi kuitenkin syytä tutkia tarkemmin, jotta ymmärrettäisiin paremmin, miten näistä tuloksista voidaan kehittää kannattavaa liiketoimintaa – tai edes arvioida liiketoiminnan edellytyksiä. Erityisen tärkeää tämä olisi alueilla, joilla ei ole tiedeyliopistoa, mutta joissa ammattikorkeakoulut ovat suuressa roolissa alueellisen elinkeinoelämän kehittämisessä. (Mäki 2021.)
Soveltava TKI-toiminta valttina spin-off-yritysten synnylle
Kuten kirjoituksen alussa todettiin, ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan mittakaava on huomattava: vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa ja noin 5500 henkilötyövuotta. Näillä volyymeilla uskoisi löytyvän paljon aihioita kaupallistamiseen ja uusiin yrityksiin. Mutta millaisia uutta yrittäjyyttä ammattikorkeakoulujen TKI-tuloksista voi odottaa?
Käytännönläheisen toiminnan seurauksena voisi olettaa, että ammattikorkeakouluista tulisi melko helposti kaupallistettavia TKI-tuloksia. Teemme paljon yhteistyötä yritysten kanssa ja pyrimme etsimään vastauksia käytännöllisiin haasteisiin. Spin-off-yritykset olisivat jo hankkeiden luonteen vuoksi sidoksissa todellisten ongelmien ratkaisuihin.
Esimerkiksi Centriassa on käynnissä vuosittain yli 100 hanketta, joissa tehdään vaikuttavaa TKI-työtä. Näissä hankkeissa tutkimme ja kehitämme muun muassa:
- kognitiivisen robotiikan integrointia valmistavan teollisuuden prosesseihin (CoRI5.0 – Cognitive Robotics Initiative for Industry 5.0)
- palonsuoja-aineita teollisuuden sivuvirroista (PASUTE – Palonsuoja-aineita teollisuuden sivuvirroista)
- monitoiminnallisia 3D-pintatyöstörobottiasemia (ROBOPINTA – Monitoiminnallinen 3D-pintatyöstörobottiasema)
- työkaluja ja menetelmiä historiallisten rakennusten kestävään uudelleenkäyttöön edistäen mm. ekomatkailua (Re-Archtive North: From challenges to possibilities)
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on siis vaikuttavaa ja tuottaa konkreettisia tuloksia todellisiin ongelmiin. Toiminta on usein monialaista ja tehty yhteistyössä olemassa olevien yritysten kanssa. Yhteinen, iteratiivinen tekeminen ja tavoitteena ratkaisujen vieminen käytäntöön ovat monien hankkeiden lähtökohta. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vaikuttaa alueidensa kehitykseen – ei vain huolehtimalla riittävästä osaamisen tasosta, mutta myös tukemalla paikallista elinvoimaa. Se tapahtuu huomioimalla elinkeinoelämä ja ihmiset monipuolisesti erilaisissa TKI-hankkeissa. Ei tarvinne paljonkaan mielikuvitusta, jotta voisi nähdä, kuinka tällaisista lähtökohdista voisi löytyä helposti kaupallistettavaa potentiaalia. Kun katsomme yllä olevia esimerkkejä Centrian käynnissä olevista hankkeista, ei ole järin haastavaa yrittää kuvitella, millaisia uusia yrityksiä näistä voisi syntyä.
Spin-off-yrittäjyyden haaste ammattikorkeakouluissa ei todennäköisesti olekaan se, että niissä ei tehtäisi riittävän korkeatasoista ja laadukasta tutkimusta ja kehitystä, vaan se, että yrittäjyyden näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle.
Uusi kasvu syntyy TKI:sta- ja spin-off-yrittäjyydestä
Ammattikorkeakouluilla on huomattavan suuri potentiaali luoda uutta liiketoimintaa ja tätä potentiaalia tulisikin hyödyntää paremmin, jotta saisimme uusia keinoja Suomen haastavan taloustilanteen kohentamiseksi.
Suomen talous ei ole kasvanut sitten vuoden 2007, vaan päinvastoin on jopa heikentynyt 10 prosenttia tuon vuoden tasosta. Samaan aikaan muut ovat menneet eteenpäin ja kasvattaneet tuottavuuttaan. Suomella ei ole varaa tehdä huonoja päätöksiä tai jättää käyttämättä kaikkia mahdollisia keinoja talouden kasvattamiseksi. Taloutemme heikon tilanteen kehittämiseksi voimme vain itse tehdä parhaamme ja mahdollisesti ainoa keino on panostaa TKI:hin pitkällä aikavälillä. Tähän liittyen myös ammattikorkeakoulujen TKI-tulosten kaupallistaminen tulisi ottaa tosissaan ja etsiä keinoja, joilla voitaisiin saada aikaan uutta liiketoimintaa. Kaikki mahdolliset tavat tuottaa uusia innovaatioita ja myös kyky kaupallistaa ja levittää niitä, tulee ottaa käyttöön. Tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistamisessa ja kaikkien hyvinvoinnin lisäämisessä innovaatiot ovat kaiken perusta. (Noponen 2024; Pohjola 2025; Vasara, Kopola, Eerola & Jääskeläinen 2024.)
Jotta voitaisiin tehdä vaikuttavia innovaatioita, meidän tulee huolehtia myös riittävästä osaamisesta. Tätä tukee muun muassa hallituksen tavoite koulutustason nostamisesta ja tohtoripilotti.
Koulutusasteen nostamisen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkeasti koulutettujen määrä on tällä hetkellä noin 40 prosenttia ja on jäljessä OECD-maita, joissa 25–34-vuotiaiden koulutettujen määrä on noin 47 prosenttia. Vuosina 2024–2027 toteutettavan tohtoripilotin aikana on tarkoitus tuottaa 1000 uutta tohtoria nopeutetulla aikataululla. Tohtorien määrän lisäämisellä pyritään testaamaan nykyistä joustavampaa tapaa tuottaa uusia tohtoreita, joita tarvitaan yhä vaikuttavampien innovaatioiden tuottamiseksi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Mitä koulutetumpia olemme, sitä todennäköisemmin pystymme luomaan uudenlaista ajattelua, joka toimii innovaatioiden voimavarana. Näiden tavoitteiden tueksi myös TKI:hin panostetaan tavoitteena nostaa TKI:n osuus 4 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tästä tavoitteesta julkinen sektori kustantaisi 1/3 ja loput tulisi yksityiseltä sektorilta eli yrityksiltä. (HE 211/2022; OKM 2024a; OKM 2024b.)
Sen sijaan että ammattikorkeakoulut toimisivat vain tiedonsiirtäjinä ja -tuottajina, ne voisivat ottaa aktiivisempaa roolia yrittäjyyden edistämiseksi. Tämä vaatii kuitenkin toimintatapojen ja kulttuurin muutosta, asenteiden vahvistamista, tukevien rakenteiden ja prosessien luomista sekä ennen kaikkea ripeää toimintaa amk-lähtöisten spin-off-yritysten aikaansaamiseksi. Korkeakoulun näkökulmasta Suomelle pedataan uutta kasvua 30-luvulle osaamisen nostamisen ja TKI-panostusten turvin. Jotta olisimme valmiita valjastamaan tämän uuden kapasiteetin tuoman innovaatiokyvykkyyden ja taloudelliset mahdollisuudet, on toimittava päämäärätietoisesti ammattikorkeakoulujen TKI-tulosten hyödyntämisen kehittämiseksi. Tavoitteena pitäisi olla, että 30-luvulla pelkän vaikuttavan TKI-portfolion ohella jokaisella ammattikorkeakoululla olisi myös oma kasvava ja elinvoimaa lisäävä startup-portfolio.
Lähteet
Aalto-yliopisto. (2025). Teknologiansiirto. Saatavissa: https://www.aalto.fi/fi/yrittajyys-ja-innovaatiot/teknologiansiirto#:~:text=Yliopiston%20spinoff%2Dyritys%20(tai%20spinout%2Dyritys%20tai%20akateeminen%20spinout%2Dyritys),keksint%C3%B6ihin.%20My%C3%B6s%20Aalto%2Dyliopisto%20osallistuu%20perustajaj%C3%A4senen%C3%A4%20perustettavaan%20yritykseen. Viitattu: 31.7.2025.
Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Saatavissa: http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/932/ajantasa/2025-06-27/fin. Viitattu: 31.7.2025.
Arene ry. 2025. Tki-tunnuslukuja. Saatavissa: https://tki.fi/. Viitattu: 31.7.2025.
Caputo, A., Charles, D., & Fiorentio, R. 2022. University spin-offs: Entrepreneurship, growth, and regional development. Studies in Higher Education, 47 (10), 1999–2006 . Saatavissa: https://doi.org/10.1080/03075079.2022.2122655. Viitattu: 31.7.2025.
Etzkowitz, H. 2013. Anatomy of the entrepreneurial university. Social Science Information, 52(3), 486–511. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/0539018413485832. Viitattu: 31.7.2025.
Etzkowitz, H., & Zhou, C. 2017. The triple helix: University–industry–government innovation and entrepreneurship. Second edition. London, New York: Routledge.
Euroopan komissio. 2025. Spin-offs: Vahvistetaan arvonluonnin vektoria 27 jäsenvaltion EU:ssa. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/library/spin-offs-driving-innovation-across-eu-27. Viitattu: 31.7.2025.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030. 13.10.2022/211. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2022/211. Viitattu: 31.7.2025.
Hayter, C. S., Rasmussen, E., & Rooksby, J. H. 2020. Beyond formal university technology transfer: Innovative pathways for knowledge exchange. The Journal of Technology Transfer, 45(1), 1–8. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10961-018-9677-1. Viitattu: 31.7.2025.
Lappi, J. 2022. Yrittäjyysstrategia. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:23. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-728-1. Viitattu: 31.7.2025.
Maxenius, S. 2023. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tulevaisuus. Arene ry. Saatavissa: https://tki.fi/ammattikorkeakoulujen-tutkimus-kehittamis-ja-innovaatiotoiminnan-nykytila-ja-tulevaisuus/. Viitattu: 31.7.2025.
Miranda, F. J., Chamorro, A., & Rubio, S. 2018. Re-thinking university spin-off: A critical literature review and a research agenda. Journal of Technology Transfer, 43(4), 1007–1038. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10961-017-9647-z. Viitattu: 31.7.2025.
Mäki, T. 2021. Ammattikorkeakoulun ja pk-yritysten välisen tiedon jakamisen vaikuttavuus. Vaasa: Vaasan yliopisto. Johtamisen akateeminen yksikkö. Acta Wasaensia 465. Väitöskirja. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-967-9. Viitattu: 31.7.2025.
Noponen, L. 2024. Tki-panostuksilla tuottavuutta ja kasvua Suomelle. Business Finland -blogi. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2024/tki-panostuksilla-tuottavuutta-ja-kasvua-suomelle. Viitattu: 31.7.2025.
OKM. 2024a. Hallitus käynnistää toimenpideohjelman koulutustason nostamiseksi ja korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://okm.fi/-/hallitus-kaynnistaa-toimenpideohjelman-koulutustason-nostamiseksi-ja-korkeakoulutuksen-kasautumisen-vahentamiseksi. Viitattu: 31.7.2025.
OKM. 2024b. Tohtorikoulutuksen pilotointi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://okm.fi/tohtorikoulutuspilotti. Viitattu: 31.7.2025.
Pohjola, M. 2025. Miksi Suomen talous ei kasva? Elintaso ja tuottavuus verrokkimaihin verrattuna. Sitran muistio. Saatavissa: https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2025/02/sitra-miksi-suomen-talous-ei-kasva.pdf. Viitattu: 31.7.2025.
Saari, P., & Lähdetie, A. 2025. Ammattikorkeakouluissa tehdään keksintöilmoituksia liian vähän. Laurea Journal. Saatavissa: https://journal.laurea.fi/ammattikorkeakouluissa-tehdaan-keksintoilmoituksia-liian-vahan/. Viitattu: 31.7.2025.
Toots, V., & Westman, S. 2023. Kolme miljoonaa sanaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta. Amk-lehti / UAS Journal 4/2023. Saatavissa: https://uasjournal.fi/4-2023/kolme-miljoonaa-sanaa-ammattikorkeakoulujen-tki-toiminnasta/. Viitattu: 31.7.2025.
Vasara, A., Kopola, N., Eerola, P., & Jääskeläinen, A. 2024. Kunnianhimoisella tki-toiminnalla ja -rahoituksella vahvistetaan EU:n strategista kilpailukykyä. VTT. Saatavissa: https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kunnianhimoisella-tki-toiminnalla-ja-rahoituksella-vahvistetaan-eun-strategista. Viitattu: 31.7.2025.
Mari Mehtälä
TKI-asiantuntija
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 329 1158
Petri Kähärä
TKI-päällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 320 8928
