Yritysten innovaatiokyvykkyyttä kartoittamassa  

TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa ja sen hyödyntämistä esimerkiksi uusien sovellusten löytämiseksi (Ali-Yrkkö, Deschryvere, Halme, Järvelin, Lehenkari, Pajarinen, Piirainen & Suominen 2021, 8).  Innovaatiot voivat olla esimerkiksi uusia tuotteita, palveluja, prosesseja tai liiketoimintamalleja (Sydänmaalakka 2024, 160). Business Finland kehottaa pk-yrityksiä näkemään innovaation konkreettisena taloudellista hyötyä tuottavana keksintönä tai uutena ajatuksena, joka on kaikkien saavutettavissa yrityksen alasta tai koosta riippumatta (Business Finland 2022, 5). 

Elinkeinoelämä tavoittelee innovatiivisuudella yleisimmin tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvua ja alhaisempia kustannuksia, jotta suorituskyky paranisi. Innovatiivisuus voi myös auttaa yritystä valtaamaan uusia markkinoita, saamaan tuotteilleen parempaa katetta, kasvattamaan kilpailuetuaan ja organisoimaan tuoteprosessejaan uusien tuotteiden valmistamiseksi. (Moilanen, Ojasalo & Ritalahti 2022, 107) 

Centria-ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä tutkineet mikro- ja pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä TKI-toiminnassa sekä siihen vaikuttavia voimavaroja ja esteitä. Työ toteutettiin ammattikorkeakoulujen yhteisessä InnovaatioSilta – PK-yritykset ja amk:t yhdessä yli innovaatioesteiden -hankkeessa, joka saa rahoituksen sekä TEM:n toimintaympäristön avustuksena että Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeessa hyödynnettiin Green Grow -hankkeen toteuttamaa TKI-arvioinnin työkalua 60 yrityksen innovaatiokyvykkyyden nykytilan ja kehittämismahdollisuuksien kartoittamiseen. 

Haastateltavat yritysten edustajat pohtivat edustamansa yrityksen TKI-toimintaa työkalun kuuden osa-alueen näkökulmasta – osa-alueiden, joiden on myös todettu yleisesti vaikuttavan yritysten innovaatiokyvykkyyteen. Näitä ovat innovaatiovisio, teknologia, osaaminen, verkostot, asiakkaat ja markkinat sekä prosessit.Työkalun jokaisessa osa-alueessa on neljästä seitsemään väittämää, joiden puolestaan kuvaillaan olevan yrityksessä kolmella vaihtoehtoisella tavalla. Yritysten edustajat antoivat arvosanan yhdestä viiteen sen perusteella, miten he kokivat kyseisten seikkojen olevan edustamassaan yrityksessä. Kohdassa Tulokset keskipohjalaisissa yrityksissä on konkreettinen esimerkki yhdestä väittämästä ja työkalun vastausvaihtoehdoista. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Green Grow –hanke 2023) 

Innovaatiovision kohdalla yritysten edustajat pohtivat, kuinka selkeä visio heidän edustamillaan yrityksillä on innovaatiotoimintaan ja ollaanko niissä valmiita ottamaan riskejä innovaatioita kehitettäessä. Teknologian osa-alueella kartoitettiin muun muassa yritysten halukkuutta hyödyntää uusia teknologioita. Osaamisen alueella tarkasteltiin yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia sekä henkilökunnan koulutustarpeita. Verkostoja pohtiessaan haastateltavat ottivat kantaa siihen, millaista yhteistyötä heidän edustamansa yritykset tekevät eri tahojen kanssa. Asiakkaat ja markkinat on se työkalun osa-alue, jossa käydään läpi trendien ja kilpailijoiden seurantaa yrityksissä. Prosesseissa puolestaan arvioidaan yrityksen prosesseja tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Samassa osa-alueessa pohditaan henkilöstön vastuita, mittareita, budjettia sekä projektinhallinnan tasoa. (Joensuu-Salo, Koivuranta & Viljamaa 2023.) Voit tutustua TKI-toiminnan arvioinnin työkaluun tarkemmin linkistä: tki-arvioinnin työkalu (Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Grow -hanke 2023). 

InnovaatioSilta-hankkeen 60 haastattelua TKI-toiminnan tasosta tehtiin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Satakunnan alueen yrityksille vuoden 2024 aikana. Centrialaiset saivat tutustua 20 yrityksen innovaatiokyvykkyyteen Keski-Pohjanmaalla, joiden haastattelutuloksiin tässä artikkelissa keskitytään.  

Yhteistyötä tehtiin Centriassa tuloksellisesti Yritysten TKI-polku -hankkeen ja Pietarsaaren  asiantuntijoiden kanssa yritysten löytämiseksi. Osallistuminen oli yrityksille vapaaehtoista. Haastattelut suoritettiin joko yritysten omissa tiloissa, Centrian Talonpojankadun kampuksella tai Teams-alustalla. Yhden haastattelun kesto vaihteli 45 minuutista reiluun tuntiin sen mukaan, kuinka aiheesta innostuttiin keskustelemaan. Syvähaastattelujen tulokset ovat suuntaa antavia, sillä otannat maakunnittain ovat suhteellisen pienet. Haastattelut tallennettiin, litteroitiin ja ladattiin ATLAS.ti-työkaluun, jonka avulla aineistoista etsittiin valitsevimpia innovaatiokyvykkyyden piirteitä eri maakunnissa.  Analysoinnin suorittivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntijat.  

Haastatteluaineiston tulokset osoittavat, että innovaatiokyvykkyyden tunnistamiselle ja kehittämiselle yrityksissä on tarvetta. Kehittämisen esteet ja voimavarat pienissä yrityksissä ovat varsin yhtenäiset riippumatta toimialasta, sijainnista tai henkilöstön lukumäärästä. Analysoinnin tuloksista voidaan havaita, että osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja teknologiaan kiinnitetään tänä päivänä hyvin huomiota. Noin puolet kolmen maakunnan (Keski- ja Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta) vastaajista koki teknologiaymmärryksensä olevan ajanmukaisella tasolla. Jos yrityksissä ei teknologiaa kehitetty, syynä oli resurssin puute. Tulosten perusteella suurimmalla osalla yrityksistä verkostoituminen on kunnossa – verkostot ovat laajoja ja niitä hyödynnetään tiedon vaihtoon aktiivisesti. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024) 

Tulokset kuitenkin osoittavat, että ennakoinnin, prosessien, dokumentoinnin ja seurannan systemaattisuus on heikkoa useissa yrityksissä kolmen maakunnan alueella. Asiakastyytyväisyyteen liittyen puolestaan ilmeni, että vaikka tiedustelua asiakkaiden tyytyväisyydestä tapahtuu eri tavoin, asiakastarpeita ei aina tunnisteta. Kilpailijoiden tunnistaminenkin tuotti joissain yrityksissä haasteita. Haastatteluaineiston analyysi kertoo myös, että julkisten tukien ja rahoitusten hakeminen koetaan haasteelliseksi. TKI-toiminnan tason keskiarvo kohenee, mitä enemmän yrityksessä on työntekijöitä. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024) 

Kerätystä aineistosta käy ilmi, että Keski-Pohjanmaalla ymmärretään keskimääräistä paremmin asiakastarpeiden merkitys, joka nousi haastateltujen yritysten TKI-toiminnan yhdeksi merkittävimmistä voimavaroista.  Asiakastarpeita kartoitetaan monipuolisesti asiakkaiden ja myyjien kanssa keskustelemalla, pilotoimalla ja asiakastutkimuksilla. Tietoa hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Verkostoissa käydään myös paljon keskustelua yritysten välillä. Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen nähdään lisäksi erittäin tärkeänä. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024) 

Hiljaisen tiedon merkitys on yrityksissä usein tunnistettu, ja sen jakamiseen on löydetty keinoja. Kehityskeskustelut, ryhmätyöskentely, epämuodolliset tilaisuudet tiedon jakamiseen ja osaamisen tunnistamiseen ovat hiljaisen tiedon jakamisen tapoja ja tuttuja myös Keski-Pohjanmaalla. Haastattelutuloksista voidaan todeta, että vain harva yritys tekee tulevaisuuden ennakointia, vaikka uusien trendien ja markkinoiden seuraaminen eri medioista on tavanomaista keskipohjalaisten yritysten arjessa. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024)  

Innovaatiokyvykkyyden kartoitus nosti esiin myös keskipohjalaisia yrityksiä rajoittavia tekijöitä. Ideoiden kehittäminen on usein satunnaista. Tarve järjestelmien luomiseen ideointia varten kyllä tunnistetaan, mutta prosessien luomiseen ideointia ja syntyneiden ideoiden eteenpäin viemistä varten ei useinkaan ole ollut tarpeeksi resursseja tai voimavaroja. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024) 

Yrityksissä ilmeni huomattavan paljon epäuskoa kehittämisen tuomiin hyötyihin suhteessa kuluviin uhrauksiin. Kehitysinvestoinnit maksavat ja niiden rahoittamiseen ei osata tai haluta hakea ulkopuolista tukea. Aika, osaaminen ja henkilöresurssit mainittiin säännöllisesti kehittämisen esteistä keskusteltaessa. Budjetointi kehittämistä varten on harvinaista. Asiakkailta saatujen kehitysideoiden potentiaali jää myös usein huomioimatta. Asiakaspalaute voi tuottaa hyviä kehitysideoita, kun pohditaan sujuvampaa toiminnallisuutta. (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024) 

Oheinen yritysten innovaatiovisiosta kertova KUVIO 2 toimii esimerkkinä siitä, millä tavalla haastatteluaineistoa on analysoitu. Innovaatiokyvykkyyttä arvioitaessa selvitettiin, onko yrityksessä innovaatiovisiota, riskinottokykyä ja mahdollisuutta panostaa innovointiin (Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2024). 

Yritysten haastattelut eivät pelkästään antaneet InnovaatioSilta-hankkeen käyttöön tietoa, vaan saivat myös pohtimaan ja oivaltamaan yritysten nykytilannetta. Yritysten edustajat antoivat kiitosta siitä, kuinka haastattelijoiden esittämät kysymykset saivat heidät pohtimaan edustamansa yrityksen innovaatiokyvykkyyttä monesta eri näkökulmasta. He kommentoivat pysähtyneensä sellaisten asioiden äärelle, joita ei usein arjen keskellä tule pohdittua. Eräs yritysedustaja kertoi saaneensa jopa uusia kehittämisideoita. Haastattelutilanteet eivät olleet muodollista tiedonvaihtoa, vaan saivat aikaan syvällisyyksiinkin meneviä mielenkiintoisia keskusteluja.   

InnovaatioSilta-hankkeessa järjestetyt koulutukset suunniteltiin mikro- ja pk-yrityksille haastatteluista saatujen tulosten pohjalta. Koulutuksissa keskityttiin pk-yritysten innovaatiokyvyn keskeisimpiin haasteisiin. Koulutusten aiheina olivat innovaatiot pk-yritysten näkökulmasta, kilpailijoiden ja markkinoiden ymmärtäminen, tuotteistaminen ja asiakaslähtöisyys, prosessin hallinta sekä jatkuva oppiminen ja verkostot.