Päivi Ruohoniemi
Opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä järjestelyjä opiskelunsa tueksi. Centriassa nämä järjestelyt kirjataan suositukseen opiskelun tukitoimista – se on paperi, jonka opiskelija esittää opettajalle saadakseen tukitoimia käyttöönsä ja ennen kaikkea keskustellakseen opettajan kanssa niiden toteuttamisesta. Tehtävänantojen selkeytys ja pilkkominen osiin mainitaan monen opiskelijan suosituksessa, mutta miten nämä tukitoimet täytyisi käytännössä huomioida?
Esittelin aiemmin opiskelun tukitoimia ja niiden konkreettisia toteuttamistapoja Bulletin-artikkelissa 15.11.2023 Yksilölliset järjestelyt korkeakouluopiskelijan tukena. Tuossa artikkelissa avasin tukitoimia, joita opiskelijoille suositellaan kaikkein useimmin: tenttien lisäaikaa, tehtävien tekemisen ja palauttamisen aikataulun suunnittelua (eli ”lisäaikaa tehtäviin”) sekä kirjoitustehtävän korvaamista vaihtoehtoisella suoritustavalla.
Tässä artikkelissa esittelen toteutusehdotuksia kahteen tukitoimeen:
– tehtävänantojen ja tenttikysymysten selkeyttämiseen
– tehtävänantojen pilkkomiseen ja vaiheistukseen.
Tehtävänantojen, tenttikysymysten ja opetusmateriaalin selkeyttäminen
Tämä tukitoimi liittyy vahvasti erilaisiin kielellisiin haasteisiin. Opiskelijalla saattaa olla erityyppisiä vaikeuksia: luetun ymmärtämisen, teknisen lukutaidon tai vaikkapa hahmottamisen tai lähimuistin heikkoutta. Tehtävänantojen ja materiaalien selkeäkielisyys ja selkeä ulkoasu auttavat kaikkia opiskelijoita, eli opettajan ei tarvitse ajatella tekevänsä jotakin massiivista uudistusta tai muutosta vain yhtä opiskelijaa varten.
Tekstin muokkaaminen selkeälle kielelle on yksinkertaisempaa kuin selkokielistäminen. Selkokieli on muodoltaan huomattavasti yksinkertaistettua, ja se on suunnattu erityisryhmille, eli lukijoille, joilla on haasteita lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieltä ohjaavat tietyt kriteerit ja tekstin selkokielisyyden arviointiin on kehitetty mittaristo. Näihin voit tutustua tarkemmin selkokeskuksen nettisivuilla www.selkokeskus.fi/selkokieli. Selkeä kieli sen sijaan on yleiskielistä viestintää selkeyden tavoitteet huomioiden. Selkeä viestintä asettaa etusijalle lukijan tarpeet, kuten tiedon löytämisen ja ymmärtämisen tehokkaasti. Viranomaisia ohjeistetaan käyttämään selkeää kieltä virkakielenä, ja samalla tavoin opetusmateriaalit olisi lähtökohtaisesti hyvä esittää selkeällä kielellä kaikkia opiskelijoita ajatellen. Selkeän kielen keskeiset periaatteet ja ohjeet on esitetty SFS-ISO-standardissa 24495-1:2023. Standardi antaa hyviä ohjeita selkeän kielen käyttämiseen, mutta se ei sisällä velvoitteita. (Leskelä 2019; SFS-ISO 24495-1:2023.)
Kun laadit selkeää opetusmateriaalia, suosi lyhyitä ja tiiviitä esityksiä, vältä pitkiä ja monipolvisia virkkeitä sekä avaa vieraat ja vaikeat termit. Kiinnitä huomiota sanavalintojen lisäksi myös tekstin asetteluun ja dokumentin ulkonäköön: käytä selkeää fonttia ja kuvia, joilla on informaatioarvoa tekstin ymmärtämisen tueksi. Vaikka selkeässä tekstissä pyritään ilmaisun tiiviyteen, saattaa selkeästi esitetty teksti kuitenkin olla pidempi kuin alkuperäinen, ei-selkeytetty versio. Tekstin jakaminen lyhyempiin virkkeisiin ja monimutkaisten asioiden ja termien avaaminen pidentää usein mittaa mutta helpottaa ymmärtämistä ja lopulta nopeuttaa lukemista ja asian sisäistämistä. Tehtävänannoissa voi olla hyvä rivittää teksti niin, että jokainen virke alkaa uudelta riviltä.
Kaavioiden, diagrammien ymv. tulee olla selkeitä ja riittävän suurikokoisia, ja niiden tulkinnan avuksi täytyy antaa riittävästi tietoa. Kuvatekstit tukevat kuvan ymmärtämistä ja kuvan liittämistä tekstistä saatuun informaatioon. Mieti tarkasti, onko ns. kuvituskuvien ja tekstin pohjalla näkyvien logojen tai muiden kuvioiden ja ”koristeiden” käyttö tarpeellista. Vaikka ne elävöittävät tekstiä yhdelle lukijalle, toiselle ne voivat olla yksi tulkittava ja ymmärrettävä elementti lisää, eli hidastavaa lisätyötä luki- tai hahmotushaasteiselle opiskelijalle. Digitaalisesti julkaistavissa materiaaleissa kuviin täytyy laatia myös alt-teksti, joka kertoo kuvan sisällön ruudunlukuohjelmille ja näin varmistaa materiaalin saavutettavuutta.
Tehtävänantojen pilkkominen ja vaiheistus
Selkeän kielen ja ulkoasun lisäksi lukemista ja tehtävänantojen ymmärtämistä helpottaa laajojen tehtävien pilkkominen osiin ja tekemisen vaiheistaminen. Yksinkertaisimmillaan osiin pilkkominen on vain tehtävänannon tai tenttikysymysten jakamista virkkeittäin omille riveilleen. Joskus on aiheellista ryhmitellä tehtävän osia tarkemmin ja avata opiskelijalle, mitä minkäkin osion tekeminen edellyttää. Voi olla aiheellista esim. suositella opiskelijaa osallistumaan tehtävän tekemisen ohella kirjoittajapajaan tai kirjaston tiedonhaun ohjaukseen – nämä tukevat myöhemmin varmasti muidenkin tehtävien suorittamista.
Tehtävän tekemistä voi vaiheistaa vaikkapa etenemisjärjestyksen mukaan: suunnittelu – materiaalien hankinta ja niihin tutustuminen – teorian kirjoittaminen – pohdinnat – tarkistus ja korjaukset jne. tai numeroimalla tehtävän eri osioita. Tämä selkeyttää ja konkretisoi tekemisen järjestystä. Vaiheistamisessa on hyvä huomioida edellä mainittuihin työpajoihin ja ohjauksiin osallistuminen ja taustamateriaaleihin tutustuminen, jotta työmäärään tulee selkeästi näkyville myös materiaalien hakuun, lukemiseen ja tekemisen harjoittelemiseen sekä tekstin työstämiseen tarvittava aika.
Vaiheistaminen on tarvittaessa sujuvaa yhdistää tehtävien aikatauluttamisen suunnitteluun, eli siihen ”lisäaikaan”, mitä opiskelijat usein tehtäviin pyytävät. Kun laaja kokonaisuus on pienemmissä osissa, on helpompi miettiä, miten kauan aikaa menee kunkin osion tekemiseen ja mihin kohtaan nämä työskentelyhetket omassa kalenterissa sopivat. Kalenteriin sijoittelun jälkeen voidaan todeta tehtävän valmistumisaika, ja joskus voi tulla iloisiakin yllätyksiä: lisäaikaa ei tarvitsekaan, kun tehtävä on ymmärrettäviin ja sopivan laajuisiin osiin pilkottu ja järkevästi suunnitellen aikataulutettu.
Apuja toteutukseen?
Materiaalien ja tehtävänantojen selkeyttämistä voi lähestyä vaikkapa yksi kohta kerrallaan: ensin esitysasu (fontit, taustat, ulkoasu) kuntoon, sitten kieli ja lauserakenteet, seuraavaksi kuvat ja kaaviot…
”Yksilölliset järjestelyt korkeakouluopiskelijan tukena” -artikkelisarjan kolmannessa osassa käydään läpi käytännön esimerkin avulla tehtävänannon muokkaaminen selkeälle kielelle. Samasta tehtävänannosta annetaan myös osiin pilkkomisen, tekemisen vaiheistamisen ja aikatauluttamisen malli, joka vastaa yksilöllisempää tukea kaipaavan opiskelijan tarpeisiin.
Kysy tarvittaessa neuvoja! Autan mielelläni sekä yleisesti kaikkien materiaalien, tehtävänantojen, tenttikysymysten jne. kanssa että yksilöllistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suosituksissa mainittujen tukitoimien toteuttamisessa.
Lisätietoa
Pesonen, H. & Nieminen, J. Huomioi oppimisen esteet: Inklusiivinen opetus korkeakoulutuksessa. PS-kustannus, 2021.
Selkokeskus. Selkokieli. https://selkokeskus.fi/selkokieli/.
Kielitoimiston ohjepankki. Selkokieltä vai selkeää kieltä? https://kielitoimistonohjepankki.fi/vk/2-kielellinen-saavutettavuus-ja-selkokieli/selkokielta-vai-selkeaa-kielta/.
Lähteet
Leskelä, L. 2019. Selkokieli: saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry.
SFS-ISO 24495-1:2023. Selkeä kieli. Osa 1: Keskeiset periaatteet ja ohjeet. 3.11.2023. Suomen standardit SFS. Saatavissa: https://store.sfs.fi/fi/sfs-iso-24495-1-2023. Viitattu 5.3.2026.
Päivi Ruohoniemi
Lehtori (erityisopettaja)
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 050 535 9690
