Yhteisöllinen saavutettavuustyö Centriassa – arvoista käytäntöön

Hanna Lahnalampi

Kuvassa Centrian ohjauspalveluiden henkilöstö ryhmäkuvassa kampuksen pihalla hymyilemässä kameralle.
Centrian ohjauspalveluiden henkilöstöä. Kuva: Markus Kunelius.

Saavutettavuus korkeakoulutuksessa ei ole vain tekninen tai juridinen kysymys, vaan koko yhteisön vastuulla oleva periaate, joka kytkeytyy arvoihin, asenteisiin ja toimintakulttuuriin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten saavutettavuus on Centriassa integroitu osaksi kehittämistyötä, johtamista, jokaisen työntekijän roolia, pedagogisia käytäntöjä ja opiskelijan arkea – tavoitteena yhdenvertainen ja osallistava oppimisympäristö ja -yhteisö kaikille.

Saavutettavuuden perusta korkeakoulussa – lainsäädäntö, kulttuuri ja pedagogiikka

Saavutettavuus korkeakoulussa tarkoittaa fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja asenteellisen toimintaympäristön esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta (Muuronen & Eskola 2020). Se ei ole erityisjärjestely vaan perusoikeus, joka perustuu lainsäädännöllisiin velvoitteisiin ja eettisiin periaatteisiin (Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325; Digipalvelulaki 2019/306). Korkeakoulujen velvollisuutena on edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta kaikille opiskelijoille (Perustuslaki 1999/731, 6 §; Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Digitaalisten oppimisympäristöjen saavutettavuus on osa tätä velvoitetta (Digipalvelulaki 2019/306). Kansainvälisesti saavutettavuus ja inklusiivisuus on tunnistettu koulutuksen laadun keskeisiksi tekijöiksi (UNESCO 2009).

Saavutettavuuden toteutuminen ei kuitenkaan perustu yksinomaan säädöksiin vaan edellyttää arvoihin, asenteisiin ja toimintakulttuuriin juurtunutta kehittämistyötä (Lister ym. 2022). Tähän sisältyvät johtamisen rakenteet (Filippou & Acquah 2025), strateginen kehittäminen sekä kulttuurinen muutos ja käytännön uudistukset (Yang, Wang & Xiu 2025). Myönteinen ja inklusiivinen asenne edistää saavutettavuuden ennakoivaa huomioimista osana arjen toimintaa – ei vain yksittäisten tarpeiden tai velvoitteiden vuoksi (Marom & Hardwick 2025).

Centriassa saavutettavuus on tunnistettu strategisesti tärkeäksi osa-alueeksi. Centrian arvoissa korostuvat helpostilähestyttävyys, luotettavuus, monimuotoisuuden arvostaminen ja osaamisen tukeminen. Näiden arvojen pohjalta saavutettavuus ja yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ovat keskeisiä periaatteita, jotka ohjaavat opetuksen, TKI-toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Saavutettavuustyö ei ole yksittäisten toimijoiden vastuulla vaan koko yhteisön yhteinen tehtävä.

Saavutettavuussuunnitelma – Työkalu kehittämiseen ja sitouttamiseen

Korkeakoulut käyttävät saavutettavuustyön pohjana saavutettavuuskriteereitä, jotka on jaettu kahdeksaan teemaan: 1) Arvot, asenteet ja toimintakulttuuri, 2) Johtaminen, 3) Fyysinen ympäristö, 4) Digitaalinen saavutettavuus, 5) Opetus ja oppiminen, 6) Tuki- ja ohjaus, 7) Viestintä ja 8) Opiskelijavalinnat (Muuronen & Eskola 2020). Kriteerit on huomioitu Centrian saavutettavuussuunnitelman laatimisessa.

Centrian saavutettavuussuunnitelma toimii kehittämistyön konkreettisena välineenä, jonka avulla yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden tavoitteet voidaan jäsentää ja toteuttaa sekä niitä voidaan seurata systemaattisesti. Suunnitelma on integroitu osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää ja jatkuvan parantamisen kulttuuria, mikä mahdollistaa saavutettavuustyön juurtumisen organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin.

Kehittämistyö ei tuota vaikuttavia tuloksia, jos saavutettavuus jää yksittäisten henkilöiden vastuulle tai koetaan ylimääräisenä vaivana (Mutanga 2017). Centriassa saavutettavuustyöryhmä kantaa vastuuta siitä, että saavutettavuus ymmärretään yhteiseksi tehtäväksi ja osaksi laadukasta opetusta, palvelua ja opiskelukulttuuria. Työryhmän tehtävänä on myös edistää asennemuutosta, jossa saavutettavuus nähdään osana korkeakoulun perustehtävää eikä vain erityisjärjestelynä. Saavutettavuuden edistäminen vaatii koko korkeakouluyhteisön sitoutumista ja sitä, että jokainen työntekijä tunnistaa oman roolinsa saavutettavuuden edistämisessä.

Päivitetty saavutettavuussuunnitelma vuosille 2025–2027 kokoaa keskeisimmät kehittämistoimet, jotka pohjautuvat korkeakoulun strategiaan. Suunnitelma on laadittu poikkitoiminnallisesti yhteistyössä eri tulosvastuualueiden ja toimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet opetuksen, korkeakoulupalveluiden, TKI:n, viestinnän ja johdon edustajat sekä opiskelijat. Yhteistyö varmistaa, että suunnitelma heijastaa koko yhteisön tarpeita ja näkemyksiä, ja että sen toimenpiteet ovat realistisia ja vaikuttavia.

Suunnitelma otetaan aktiivisesti käyttöön syksyn 2025 aikana eri toimijoiden arjessa. Sitä käsitellään muun muassa korkeakoulupalveluiden ja TKI-toiminnan kehittämispäivissä, joissa saavutettavuuden näkökulmat integroidaan osaksi palveluiden sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön jatkuvaa parantamista. Lisäksi saavutettavuus sisällytetään tulevaan Opetuksen käsikirjaan, mikä vahvistaa sen asemaa osana pedagogista suunnittelua ja opetuksen laatua. Opetuksen näkökulmasta saavutettavuuden teemat nousevat esiin koulutusohjelmille suunnatuilla kyselyillä, joissa tarkastellaan koulutusalakohtaisia toiveita, haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä saavutettavuusosaamista ja tukea henkilöstöä arjen tilanteissa, joissa saavutettavuus on keskeinen osa opiskelijan oppimiskokemusta.

Opiskelijoiden oppimisen ja osallisuuden tukeminen saavutettavuuden keinoin

AMK-opiskelijoiden opintojen etenemistä hidastavat erityisesti opiskelumotivaatio, opintojen vaativuus ja työssäkäynti. Saavutettavuuden näkökulmasta nämä haasteet korostuvat erityisesti perheellisillä, kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla, osaopiskelukykyisillä sekä matalasta sosioekonomisesta taustasta tulevilla opiskelijoilla. (Koivuranta 2023.) Korkeakouluopintojen viivästymistä ja keskeytymistä voisi ehkäistä saavutettavalla pedagogiikalla, joka huomioi opiskelijoiden moninaiset tarpeet ja integroituu opetuksen kaikkiin prosesseihin sekä edistää yhdenvertaista ja sujuvaa oppimista kaikille (Kangasniemi & Rantapelkonen 2024). Tukea tarvitsevat opiskelijat kuitenkin kokevat, ettei tarjottu apu ole riittävää (Koivuranta 2023).

Saavutettavuuden toteutuminen korkeakoulutuksessa edellyttää opiskelijoiden hyvinvoinnin ja osallisuuden systemaattista vahvistamista monialaisilla tukitoimilla, jotka huomioivat yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla opiskelijaryhmillä (Niskanen 2023). Samalla se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa oppimisympäristöjen ja pedagogisten käytäntöjen suunnittelussa siten, että ne tukevat kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaista osallistumista ja oppimista riippumatta yksilöllisistä tarpeista tai toimintakyvyn rajoitteista (Coleman & Berge 2017; Perkins 2017; Fovet 2018).

Centriassa on nostettu strategiseksi kehittämistoimeksi sujuva opintojen aloitus, niin sanottu First Year Experience (FYE). Olemme määritelleet siihen keskeiseksi tavoitteeksi muun muassa opintoihin ja korkeakouluyhteisöön kiinnittymisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumisen, opiskeluhyvinvoinnin tukemisen, verkostoitumisen ja opiskelukaupunkiin asettautumisen. FYE-mallin kehittäminen ja juurruttaminen on yksi esimerkki siitä, miten saavutettavuuden eri ulottuvuudet näkyvät koko korkeakouluyhteisössä ja miten opiskelijoiden oppimista ja osallisuutta voidaan tukea ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien.

Opin.fi ja opintojaksojen saavutettavuuden kehittäminen Centriassa

Korkeakoulujärjestelmää kehitetään oppijalähtöisesti ja jatkuvaa oppimista tukevaksi, mikä edistää saavutettavuutta ja joustavuutta opiskelussa. Tämä kehityssuunta konkretisoituu Digivisio 2030 -hankkeen Opin.fi-alustassa, joka tarjoaa digitaalisen ekosysteemin tutkinto-opiskelijoille ja elinikäisille oppijoille. (Kosunen 2021.)

Opin.fi-alustan käyttöönotto tarjoaa kaikille korkeakouluille mahdollisuuden tarkastella ja kehittää opintojaksojen sisältöjä saavutettavuuden näkökulmasta systemaattisesti. Centriassa tämä työ tukee paitsi pedagogisen laadun parantamista myös henkilöstön saavutettavuusosaamisen vahvistamista. Opettajien rooli korostuu erityisesti siinä, miten saavutettavuus toteutuu käytännön opetustilanteissa ja digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelussa (Coleman & Berge 2017; Fovet 2018). Centrian syksyllä 2025 järjestämän, muun muassa Opin.fi-opettajille suunnatun laatusparrauksen läpileikkaavana teemana korostuu opintojaksojen saavutettavuus, joka on keskeinen kriteeri pedagogisen laadun kehittämisessä. Samalla se toimii välineenä opiskelijalähtöisyyden edistämisessä, sillä saavutettavuus ei ole vain tekninen ominaisuus vaan osa oppimiskokemuksen laatua ja yhdenvertaisuutta (Filippou & Acquah 2025; Marom & Hardwick 2025).

Ohjauspalvelut ja saavutettavuustyöryhmän asiantuntemus tukena

Centrian saavutettavuusyhteyshenkilönä toimii erityisopettaja Päivi Ruohoniemi, joka tarjoaa asiantuntijatukea saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Häneen voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos saavutettavuuden teemat herättävät kysymyksiä tai kehittämisideoita. Lisäksi Centrian ohjauspalveluissa työskentelee opintopsykologi, useita opinto-ohjaajia, kansainvälisten opiskelijoiden asettautumisen asiantuntija, uraohjaaja ja kehittämispäällikkö, joiden kanssa voi keskustella saavutettavuuteen liittyvistä teemoista. Saavutettavuustyöryhmän jäsenet auttavat myös arjen tilanteissa, joissa saavutettavuuden asiat mietityttävät.

Saavutettavuuden edistäminen korkeakoulussa ei ole vain nykyhetken haaste vaan tulevaisuuden mahdollisuus. Kun saavutettavuus kytkeytyy osaksi korkeakoulun strategista kehittämistä ja arjen rakenteita, se voi toimia suunnannäyttäjänä koko koulutusjärjestelmän uudistumiselle. Samalla se vahvistaa alueellista osaamispohjaa, tukee työvoiman saatavuutta ja edistää yhteiskunnallista osallisuutta. Tavoitteena ei ole pelkästään esteiden poistaminen vaan oppimisen mahdollisuuksien laajentaminen – kaikille, kaikkialla.

Lähteet

Coleman, J. E. & Berge, Z. L. 2017. Accessibility for all in online education: Removing barriers for students with disabilities. The Internet and Higher Education, 33, 1–7.  Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.iheduc.2017.01.001. Viitattu 27.8.2025.

Filippou, M., & Acquah, E. O. 2025. Inclusive policies and practices in higher education: A systematic literature review. Review of Education, 13(1), 45–67. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/rev3.70034. Viitattu 25.8.2025.

Fovet, F. 2018. Accessibility and Inclusion in Higher Education: An International Perspective. Social Sciences, 7(10), 209. Saatavissa: https://www.mdpi.com/2076-0760/7/10/209. Viitattu 27.8.2025.

Kangasniemi, M. & Rantapelkonen, M. 2024. Saavutettavuus korkeakoulutuksessa – näkökulmia ja käytäntöjä. Oamk Journal 73. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/864836. Viitattu 27.8.2025.

Koivuranta, S. 2023. Opintojen sujuvuuden ja saavutettavuuden kokemukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:1. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-732-1. Viitattu 27.8.2025.

Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua (OKM julkaisuja 2021:35). Valtioneuvoston julkaisuarkisto. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163235/OKM_2021_35.pdf. Viitattu 11.8.2025.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306. Finlex. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190306. Viitattu 27.8.2025.

Lister, R., Coombs, A., & Smith, J. 2022. Inclusion in uncertain times: Staff perspectives on accessibility and belonging in higher education. Education Sciences, 12(8), 571. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/educsci12080571. Viitattu 11.8.2025.

Marom, L., & Hardwick, F. 2025. From access to inclusion: A call for a cultural shift in higher education. Higher Education, 89(2), 215–232. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s10734-024-01233-x. Viitattu 11.8.2025.

Mutanga, S. S. 2017. Students with disabilities’ experience in South African higher education – a synthesis of literature. African Journal of Disability, 6, a519. Saatavissa: https://doi.org/10.4102/ajod.v6i0.519. Viitattu 27.8.2025.

Muuronen, S. & Eskola, J. 2020. Onko erilaisuudelle tilaa? Erilaiseksi itsensä kokevien opiskelijoiden kokemuksia korkeakouluyhteisöön kiinnittymisestä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68304. Viitattu 27.8.2025.

Niskanen, U. 2023. Erilaiset oppijat korkeakoulussa. Teoksessa L. Naamanka, M. Ritola & V. Kallio (toim.) Hyvinvointia korkeakouluopiskelijoille – ratkaisuja opiskelijahyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.  Diak Työelämä 33. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/815647. Viitattu 27.8.2025.

Perkins, R. 2017. Affordability in College Access: Exploring the Cost Barriers to Higher Education. The Vermont Connection, 38(1), artikkeli 11. Saatavissa: https://scholarworks.uvm.edu/tvc/vol38/iss1/11. Viitattu 27.8.2025.

Suomen perustuslaki 1999/731. Finlex. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Viitattu 27.8.2025.

UNESCO 2009. Policy guidelines on inclusion in education—UNESCO Digital Library. Saatavissa: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000177849. Viitattu 28.8.2025.

Yang, L., Wang, H., & Xiu, Y. 2025. Towards a sustainable future in education: Inclusive practices and institutional transformation. Sustainability, 17(9). Saatavissa: https://www.mdpi.com/2071-1050/17/9/3837. Viitattu 26.8.2025.

Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325. Finlex. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325. Viitattu 26.8.2025.

Hanna Lahnalampi
Kehittämispäällikkö
Centria-ammattikorkeakoulu
p. 040 149 6199

Facebooktwitterlinkedinmail